Vieraskirjoitus: Argumentum ad germaniam

Germany keyboard image with hi-res rendered artwork that could be used for any graphic design.

Välillä väittelyissä homeopatiasta pelataan pöytään natsikortin lisäksi myös nykyaikaisempi Saksa-kortti. Tällä pyritään ilmeisesti vetoamaan jonkin sortin auktoriteettiin. Argumentti on jonkinlainen variantti seuraavasta: „koska Saksassa homeopatia on osa terveydenhuoltoa, tulisi sen olla meilläkin“. Viimeisimpinä tämän tyyppisiä väitteitä julkiseen keskusteluun ovat tuoneet mm. Antti Heikkilä ja Liisa Sulkakoski. Olen tätä väitettä useasti ihmetellyt, asunhan kuitenkin jo vuodesta 2012 täällä Keski-Euroopan keskipisteessä ja olen koko sen ajan joko työskennellyt tai opiskellut terveydenhoidon alalla, enkä ole tälle väitteelle tukea löytänyt. Seuraavassa tekstissä pyrin selvittämään tämän väärinkäsityksen todennäköisiä taustoja, ampumaan alas virheellisiä väittämiä sekä kerron homeopatian nykytilanteesta Saksassa. Continue reading

Ajankohtaista: uusia vanhoja tuloksia rasvojen vaihtokaupasta

Freshly picked domestic corn with corn oilSosiaalinen media ja osa tutkijoistakin kohisee jälleen. Arvostetussa BMJ-lehdessä on julkaistu rasvojen vaihtokauppoja ennenkin tutkineen Christopher Ramsdenin uusin tieteellinen salapoliisityö. Hän on kaivanut 60- ja 70-lukujen taitteessa toteutetun Minnesota Coronary Experiment (MCE)-tutkimuksen alkuperäiset raakatulokset ja löytänyt niistä uusia ja jokseenkin yllättävän kuuloisia tuloksia. Osoittautuu, että vaikka kolesteroliarvot paranivatkin vaihtamalla tyydyttynyt rasva “pehmeisiin” kasvirasvoihin, vaikutus ei näkynyt siinä, millä oikeasti on merkitystä; kuolleisuudessa.

Nyt monin paikoin kirjoitellaankin siitä, että nämä tulokset eivät tue nykyisiä ravitsemussuosituksia tai että ne ovat jopa suoraan niitä vastaan. Mistä siis on kyse?
Continue reading

Ajankohtaista: eroon tasapainoharhasta

At one end of the scale the brain, on the other money

Eilen Ylen Kuningaskuluttajan Valheenpaljastaja-sarjassa julkaistiin hyvä kirjoitus huuhaasta Suomen mediassa. Ytimessä on median sitkeä taipumus hakea käsittelemilleen aiheille useampia näkökulmia. Tämä on kunnioitettava perinne – monet asiat ovat monimutkaisia ja joissakin tapauksissa olisi jopa vastuutonta esittää niistä vain yksi puoli. Näiden lisäksi meidän on kuitenkin tiedostettava, että on olemassa myös valtavan suuri joukko asioita, missä vastakkaiset näkemykset yksinkertaisesti eivät ole saman arvoisia. Niiden esittäminen yhdenvertaisina mediassa luo tasapainoharhan (engl. ’false balance’), joka saa aikaan sen että asiaan vihkiytymätön katsoja/lukija hämääntyy luulemaan että näkökulmat todella ovat vaihtoehtoja toisilleen. Aiheesta on kirjoittanut erinomaisesti myös Juhani Knuuti. Tasapainoharhalle alttiit aiheet ovat yleensä niitä, jotka voitaisiin selvittää tieteen avulla.

Valheenpaljastajan artikkeli on hyvä keskustelunavaus, mikä kaipaa jatkoksi ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä. Tässä omia ajatuksiani aiheesta. Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa V: Tutkimusnäytön lukeminen

Magnifier on article with the schedule, high depth of field, studio shot

Skeptinen mielipide pohjautuu kriittiseen ajatteluun, jossa tunnistetaan omat ajatusvinoumat ja pohditaan asioita monelta kantilta. Jos tarvetta ilmenee, mielipiteen tueksi tulee etsiä sitä kuuluisaa tieteellistä todistusaineistoa. Se on tämän osan aihe. Heti alkuun on huomautettava, että tutkimustyötä ammatikseen tekevillä ihmisillä kestää vuosia rutinoitua alansa tutkimusten lukemiseen. Siihen järjestetään yliopistotason kursseja ja aiheesta on kirjoitettu lukuisia oppikirjoja. On siis selvää, ettei tällaisessa blogikirjoituksessa voida kuin vähän raapaista pintaa.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että muutamilla perusperiaatteilla on mahdollista muodostaa kohtalaisen hyvä yleiskatsaus vaikeastakin aiheesta. Se ei edes vaadi alan korkeakoulututkintoa. Continue reading

”Tiede on ollut ennenkin väärässä”

Keskusteltaessa tieteellisen tutkimuksen tärkeydestä, törmää usein varsin epätoivoisiin vastaväitteisiin. Aikaisemmassa kirjoituksessani käsittelin hieman yhtä niistä; ”Tiede ei tiedä kaikkea”. Toinen, yhtä tietämättömän hätähuuto on otsikossakin esiintyvä ”Tiede on ollut ennenkin väärässä”. Sen tarkoituksena on vähätellä tutkimustiedon merkitystä ja joskus tueksi heitetään konkreettisia esimerkkejä, kuten maapallon litteys, geosentrinen maailmankaikkeus (Aurinko kiertää Maata), asbesti, tupakka tai sikiöiden epämuodostumia aiheuttanut talidomidi-lääke. Joskus jatketaan, että jonain päivänä vielä nauramme näille nykyisille käsityksillemme. Onkohan näin?

Tässäpä hauska fakta: lähes mikään näistä yleisimmistä esimerkeistä ei ole tieteen tuotosta. Ainakaan sellaisena, kun tiede nykyään mielletään. Koko argumentti perustuu väärinkäsitykseen. Continue reading

Mielen lokerot

Minulla on ilo ja kunnia tuntea paljon tutkimustyötä tekeviä ihmisiä uransa eri vaiheissa. Yksi erottuu muista. Hän on erittäin innokas biokemisti, joka tekee lääketieteellistä perustutkimusta solubiologian tasolla. Kyseisellä väitöskirjatutkijalla on kadehdittava kyky laserinterävään keskittymiseen, joka ei herpaannu hetkeksikään työpäivän aikana. Kun hän tulee aamulla töihin, hän aloittaa päivänsä eikä rautainen tekemisen meininki herpaannu hetkeksikään. Hän lukee tieteellisiä artikkeleita kriittisesti tehden niistä muistiinpanoja, käy välillä laboratoriossa tekemässä kokeita, opettelee uusia menetelmiä, osallistuu ahkerasti tutkimuspalavereihin joissa on aktiivinen ja esittää paljon kysymyksiä, jne.

Kyseinen henkilö uskoo myös kirjaimellisesti kaikkien maapallon ihmisten polveutuvan Aatamista ja Eevasta. Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa III: omien vinoumien minimointi

Another reality

Kuten tämän kirjoitussarjan johdannossa mainitsen, tämä osa voisi olla missä tahansa välissä. Nyt se on kuitenkin numerolla kolme ja aiheena omien vinoumien minimointi. Se on kriittisen ajattelun, eli rationaalisuuden, eli skeptisyyden välttämätön kivijalka. Luodaan nyt silmäys siihen, mitä nämä keskeisimmät vinoumat ovat ja käytännön keinoja niiden taltuttamiseksi. Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa II: väitteen ja sen lähteen arviointi

Arguments icon. Glyph style is flat symbol, gray color, rounded angles, white background.

Maailma on täynnä erilaisia terveysväittämiä. Ruokien väitetään olevan terveellisiä, “kemikaalien” haitallisia, tiettyjen treeniliikkeiden turhia tai vaihtoehtohoitojen tehokkaita. Vaikka erilaiset väittämät jaettaisiinkin jonkinlaisiin kategorioihin (esimerkiksi, ruoka-aineita koskevat terveysväittämät), ne voivat silti erota toisistaan hyvinkin paljon. Tästä syystä terveen skeptisen kannan ottaminen edellyttää, että väittämiä osataan tarkastella aina tilanteeseen sopivalla tavalla. Toisaalta on yhtä tärkeää arvioida väitteen lähdettä. Kaikki ihmiset ovat tietysti samanarvoisia mutta kun asiayhteys otetaan huomioon, kaikkien mielipiteet eivät suinkaan ole. Jos käytävällä vastaantulija esittää mielipiteen, siihen on perusteltua suhtautua eri tavoin riippuen siitä liikutaanko vankimielisairaalan suljetun osaston vaiko arvostetun yliopiston käytävällä.

Continue reading