Miksi statiineja ja rokotteita vihataan kun antibiootteja ja verenpainelääkkeitä ei

macro thermometer, syringe, and pills on hands on white

Moni lääketieteellinen hoito saa toisinaan osakseen kritiikkiä mutta kaksi nousee ylitse muiden; rokotteet ja veren kolesterolia laskevat statiinilääkkeet. Ne ovat tietyissä piireissä ehkäpä modernin lääketieteen vihatuimpia keksintöjä. Rokotekriitikot vaihtelevat maltillisista hyödyn ja haitan pohtijoista todellisiin salaliittoteoreetikoihin, jotka uskovat niiden olevan keino vähentää maapallon väkilukua. Statiinikriitikoissa on myös spektri niistä jotka vain haluavat korostaa niiden haittavaikutuksia tietyillä ihmisillä niihin joiden mielestä korkea kolesteroli on nimenomaan tavoiteltava asia. Sekä statiineista, että rokotteista on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja blogikirjoituksia, kuvattu dokumentteja ja löydetty erilaisia julkisuuden henkilöitä ajamaan kriittistä agendaa.

Rokotteiden äärimmäisenä tavoitteena on estää paitsi sairastuminen tiettyihin tartuntatauteihin, lopulta myös kuoleminen niihin. Statiinien käyttö puolestaan pyrkii vähentämään sairastuvuutta ja kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Molemmissa tautikategorioissa on myös muita lääkkeitä ja hämmästyttävää kyllä, ne eivät saa osakseen läheskään samanlaista – joskus jopa fanaattista – kritiikkiä. Miksi ihmiset eivät kirjoittele kirjoja antibiooteista ja verenpainelääkkeistä? …Continue reading

Tarinan voima

Blue background with colorful connected dots, world map, graphical charts and icons

Ihminen on syntyjään luontainen tarinankertoja ja -kuuntelija. Monessa kulttuurissa pieniä lapsia viihdytetään, rauhoitetaan ja opetetaan erilaisten tarinoiden avulla. Niitä voidaan lukea suoraan kirjasta mutta myös laulaa tai lausua runomitassa. Joskus tarina kerrotaan käyttämällä apuna paikallaan pysyviä tai liikkuvia kuvia, joskus leluja/nukkeja. Tämä jatkuu koko eliniän; elokuvat ja kirjat jatkavat samoja tehtäviä niin kauan kun pystymme niistä jollakin aisteilla nauttimaan. Monille niin tärkeät uskonnotkin sisältävät valtavan määrän tarinoita.

Viihdettä ja opetusta laajemmassakin viitekehyksessä tarinamuodosta käytetään termiä narratiivi. Karkeasti määritellen, se on mikä tahansa kertomus toisiinsa liittyvistä tapahtumista – olivatpa ne tosia tai kuvitteellisia. Narratiivi on ikään kuin pisteiden yhdistelyä, kunnes niistä muodostuu suurempi kuva. Tätä hyödynnetään myös tieteessä. Historiantutkimuksessa tarkoitus on selvä: yksittäiset tapahtumat tulee yhdistää, jolloin voidaan kertoa mitä on tapahtunut. ”Kovemmissakin” luonnontieteissä merkittävät tulokset raportoidaan jonkinlaiseen narratiiviin puettuna, sillä todellisuudessa tulosten aikaansaaminen on paljon sekavampaa.

Narratiivi on siis monella tapaa ”hyvä” ja ihmiselle luontainen tapa välittää monenlaista informaatiota. Se voi kuitenkin olla myös erittäin petollinen ja harhaanjohtava työkalu väärän informaation ja haitallisten ideologioiden levittämiseen. Tarkastellaan tässä kirjoituksessa terveysaiheisten narratiivien elementtejä ja miten ne ilmenevät monissa keskusteluissa. Kriittinen ajattelija osaa erottaa faktoihin ja logiikkaan perustuvan narratiivin sellaisesta, joka on paljon heikommalla pohjalla. …Continue reading

Ajankohtaista: Ravitsemussuositukset väärällä puntarilla

Personal trainer Tomi Kokko päätti omien sanojensa mukaan ottaa selvää kotimaisista ravitsemussuosituksista. Alkoi noudattaa niitä ja kuvasi kokemuksistaan dokumentin. Samassa paketissa haastatellaan vielä monenlaisia ihmisiä, jotka kertovat erilaisia näkemyksiään ravitsemuksesta. Ennen ensi-ilta näytöstään (6.3.16), dokumentista vuoti mediaan mehukkaita otsikoita, joista kaikissa vapaasti muotoiltuna sama viesti: ”Suomalaismies vaihtoi rasvaisen ruoan virallisiin suosituksiin – lihoi kuukaudessa 6 kiloa”. Alkoi kova rumba, missä Kokko esiintyi monissa haastatteluissa eri medioissa. Joskus yksin, joskus asiantuntijan kanssa.

Muutaman kuukauden kuluttua Kokko esiintyy Arman Alizadin ohjelmassa ja ihan sattumalta pari viikkoa siitä, paljon puhuttu dokumentti saikin TV-ensi-iltansa. Miltä se näyttää kriittisemmin silmin? …Continue reading

Ajankohtaista: Vielä kerran akateemisesta hermostumisesta

Palataan kerran vielä parin viikon mittaan puhuttaneeseen Arman Alizadin Pohjantähden alla-sarjan ravitsemusjakson herättämiin teemoihin (jos koko aihe on uusi, alkuperäinen kirjoitukseni sekä sen jatko-osa saattavat Sinut ajan tasalle). Kuten edellisen kirjoituksen lisäyksissä totean, jouduin jonkin verran ottamaan sanojani takaisin, mikä on mahtava asia aina kun siihen on perustellut syyt. Arman ja Jaakko Halmetoja todella osallistuivat keskusteluun myös tämän blogin fb-sivulla. Muidenkin eri mieltä olevien kanssa saatiin ihan todellista dialogia aikaan, hienoa! Uskoni internetin valoisampaan puoleen vahvistuu 🙂

Tarkastelen tässä kirjoituksessa oppimaani mutta haluan myös vastata Armanin esittämään vilpittömään ja mielestäni hyvään kysymykseen. Uskon asian aiheuttavan ihmetystä myös muiden keskuudessa, joten tämä kirjoitus voisi olla hyvä ’go to’-teksti aina kun aihe nousee pinnalle. Pohdinnan alla siis ajatuksiani siitä, miksi yliopisto- ja tiedeväki niin hermostui jaksosta. …Continue reading

Ajankohtaista: Ravitsemuskeskustelu painaa torkkua

photodune-4123236-alarm-clock-s

Tällä viikolla Arman Alizad päräytti herätyskellon soimaan unisen ravitsemuskeskustelun korvan juuressa. Katsoin jakson ja suhtauduin siihen kriittisesti. Katsoin kuitenkin, että puutteistaan huolimatta tämä tarjoaa tilaisuuden keskustella sellaisista teemoista, kuten median tasapainoharha ja blogissanikin keskeisenä teemana oleva kriittinen ajattelu. Kirjoitin siis puheenvuoron, joka osoittautuikin äärimmäisen suosituksi; facebookin kautta se tavoitti vuorokaudessa yli 50000 ihmistä ja lukijoitakin on kertynyt blogiin saakka yli 15000. Ne ovat pienelle, ei-kaupalliselle tiedeblogille isoja lukuja, joista kiitokset kaikille!

Katsotaan nyt parin päivän jäähdyttelyn jälkeen, miten kävi ravitsemuskeskustelulle; heräsikö se vai jatkoiko uniaan? Tarkastelen tässä pintapuolisesti omaa kokemustani ohjelman jälkikeskusteluista ja siitä, mitä tästä voitaisiin ehkä oppia. Tai ainakin itse opin. …Continue reading

Ajankohtaista: Arman tasapainoharhan alla

Tasapainoharhan alla

Oman vaikutelmani mukaan Arman Alizad on hieno mies. Näin hänet ensimmäisen kerran jo legendaarisen MoonTV:n aikoihin. Jo silloin miehen huumorintajussa ja esiintymisessä oli jotain, mikä vetosi minuun. Sen jälkeen olen katsonut suurella mielenkiinnolla kaikki Kill Armanin jaksot sekä Viimeisen ristiretken. Olen myös seurannut Armania sosiaalisessa mediassa ja paitsi naureskellut vitseille mutta myös arvostanut satunnaisia syvällisempiä pointteja.

Uusin sarja, Pohjantähden alla, kuvataan puhuttelevaksi dokumenttisarjaksi Suomesta ja suomalaisuudesta. Olen katsonut melkein kaikki jaksot ja suurimmaksi osaksi pitänyt näkemästäni. Kodittomuusjaksossa tippa nousi linssiin. En edes antanut kohua herättäneen Cannonball-jakson häiritä. Ymmärrän kyllä sen ja muutamien muiden jaksojen keräämän kritiikin mutta olen ottanut kaiken jo lähtökohtaisesti käsikirjoitettuna viihteenä, jossa ei yritetäkään antaa aiheesta kokonaisvaltaista, objektiivista kuvaa. Uusimman jakson aiheena oli aikaisemmista hieman poiketen terveys – erityisesti ravitsemus.

Arman haluaa herättää ohjelmallaan keskustelua valitsemistaan aiheista. Joten keskustellaan. …Continue reading

“Olen skeptinen skeptikoita kohtaan”

so-youre-skeptical

Kun olin (vielä paljon pienempi) lapsi, muistan kuinka joskus hiekkalaatikkoleikit päättyivät ikävästi riitoihin. Kuten aikuisillakin, terävä argumentointi oli tehokeino ajaa oma pointtinsa perille. Useimmiten väittelyt liittyivät kvantitatiivisiin debatteihin, kuten siihen, voisiko He-Man nostaa suuremman painon kuin Teräsmies. Osapuolet saattoivat esittää kukin vuorollaan erilaisia konkreettisia esimerkkejä oman kantansa tueksi. Lähdeviitteinä olivat sarjakuvalehdet ja niihin dokumentoidut uroteot. Yksi pelätyimmistä (ja siksi yleisimmistä) tappaja-argumenteista oli: “AINA MILJOONA KERTAA ENEMMÄN!!”. Se oli paha! Mitä siihen voit sanoa? Ihan sama, minkä lukumäärän heität, toisen osapuolen argumentti oli aina miljoona kertaa suurempi. Väittely oli hävitty, joskin myöntämisen sijaan sitä oli aina mahdollista jatkaa siirtämällä maalitolppia.

Voisi kuvitella, että tällainen argumentointi olisi jäänyt pikkuhiljaa hiekkalaatikoille mutta siihen saattaa joskus törmätä aikuistenkin maailmassa. Yksi tuttu esimerkki on se kun puhutaan skeptisyydestä ja eritoten skeptikoista. Hyvin usein joku keskusteluun osallistujista heittää kuuluisan meta-argumentin: “minäpäs olen skeptinen noita skeptikoita kohtaan”. Hän on siis NIIN skeptinen että voi omahyväisesti nostaa itsensä muiden yläpuolelle.

Kyseessä on pahimmillaan hiekkalaatikolle kuuluva “ainamiljoonakertaaenemmän!”-argumentti ja parhaimmillaankin jonkinasteinen väärinkäsitys. …Continue reading

Miten verisuoni kalkkeutuu

valtimokuva_1Kun puhutaan valtimotaudista, tietyt termit voivat aiheuttaa hämmennystä. Puhutaan mm. valtimoplakeista, rasvoittumisesta ja kalkista. Kaikki ovat kyllä oikeita mutta niiden käyttö ristiin rastiin voi vaikuttaa sekavalta. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että kolesterolin merkitystä sydänsairauksien riskitekijänä vähättelevät denialistit vetoavat joskus siihen että eihän kolesteroli ole lainkaan kovaa ainetta joten miten se voisi kovettaa valtimoita? Ehkäpä yksi kuuluisimmista esimerkeistä on aikaisemminkin mainitsemani Taija Somppi, joka kilisteli televisiolähetyksessä valtimoplakkia lasipurkissa samalla kovaäänisesti epäillen sen voivan mitenkään johtua kolesterolista. Myös monet muut toisinajattelijat, kuten Matti ”Tohtori” Tolonen pistävät valtimotaudin lähes kokonaan kalkin piikkiin ja ortopedi Antti Heikkilä on esittänyt kolesterolilääkkeiden olevan haitallisia koska ne joissakin tutkimuksissa lisäävät valtimokalkin määrää.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on selventää tätä erittäin monimutkaista aihetta mahdollisimman yleistajuisesti. Näkökulma nojaa pääasiassa solu- sekä molekyylibiologiaan ja tärkeitä osia ihmistutkimuksista on pitänyt jättää tilan vuoksi pois. Ehkäpä niistä joskus toisella kertaa enemmän.

…Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa VI: johtopäätös

Opinion road sign

Tämä kirjoitussarja starttasi väitteen arvioinnista siirtyen omien harhojen minimointiin. Sen jälkeen pohdittiin, miksi tieteelliset tutkimukset ovat parempaa todistusaineistoa, kuin kertomukset ja miten tätä aineistoa kannattaa lukea. Nyt on aika siirtyä viimeiseen osaan, eli siihen miten tästä kaikesta muodostetaan se pitkään kypsytelty Skeptinen Mielipide. …Continue reading

Vieraskirjoitus: Argumentum ad germaniam

Germany keyboard image with hi-res rendered artwork that could be used for any graphic design.

Välillä väittelyissä homeopatiasta pelataan pöytään natsikortin lisäksi myös nykyaikaisempi Saksa-kortti. Tällä pyritään ilmeisesti vetoamaan jonkin sortin auktoriteettiin. Argumentti on jonkinlainen variantti seuraavasta: „koska Saksassa homeopatia on osa terveydenhuoltoa, tulisi sen olla meilläkin“. Viimeisimpinä tämän tyyppisiä väitteitä julkiseen keskusteluun ovat tuoneet mm. Antti Heikkilä ja Liisa Sulkakoski. Olen tätä väitettä useasti ihmetellyt, asunhan kuitenkin jo vuodesta 2012 täällä Keski-Euroopan keskipisteessä ja olen koko sen ajan joko työskennellyt tai opiskellut terveydenhoidon alalla, enkä ole tälle väitteelle tukea löytänyt. Seuraavassa tekstissä pyrin selvittämään tämän väärinkäsityksen todennäköisiä taustoja, ampumaan alas virheellisiä väittämiä sekä kerron homeopatian nykytilanteesta Saksassa. …Continue reading