“Olen skeptinen skeptikoita kohtaan”

so-youre-skeptical

Kun olin (vielä paljon pienempi) lapsi, muistan kuinka joskus hiekkalaatikkoleikit päättyivät ikävästi riitoihin. Kuten aikuisillakin, terävä argumentointi oli tehokeino ajaa oma pointtinsa perille. Useimmiten väittelyt liittyivät kvantitatiivisiin debatteihin, kuten siihen, voisiko He-Man nostaa suuremman painon kuin Teräsmies. Osapuolet saattoivat esittää kukin vuorollaan erilaisia konkreettisia esimerkkejä oman kantansa tueksi. Lähdeviitteinä olivat sarjakuvalehdet ja niihin dokumentoidut uroteot. Yksi pelätyimmistä (ja siksi yleisimmistä) tappaja-argumenteista oli: “AINA MILJOONA KERTAA ENEMMÄN!!”. Se oli paha! Mitä siihen voit sanoa? Ihan sama, minkä lukumäärän heität, toisen osapuolen argumentti oli aina miljoona kertaa suurempi. Väittely oli hävitty, joskin myöntämisen sijaan sitä oli aina mahdollista jatkaa siirtämällä maalitolppia.

Voisi kuvitella, että tällainen argumentointi olisi jäänyt pikkuhiljaa hiekkalaatikoille mutta siihen saattaa joskus törmätä aikuistenkin maailmassa. Yksi tuttu esimerkki on se kun puhutaan skeptisyydestä ja eritoten skeptikoista. Hyvin usein joku keskusteluun osallistujista heittää kuuluisan meta-argumentin: “minäpäs olen skeptinen noita skeptikoita kohtaan”. Hän on siis NIIN skeptinen että voi omahyväisesti nostaa itsensä muiden yläpuolelle.

Kyseessä on pahimmillaan hiekkalaatikolle kuuluva “ainamiljoonakertaaenemmän!”-argumentti ja parhaimmillaankin jonkinasteinen väärinkäsitys. …Continue reading

Miten verisuoni kalkkeutuu

valtimokuva_1Kun puhutaan valtimotaudista, tietyt termit voivat aiheuttaa hämmennystä. Puhutaan mm. valtimoplakeista, rasvoittumisesta ja kalkista. Kaikki ovat kyllä oikeita mutta niiden käyttö ristiin rastiin voi vaikuttaa sekavalta. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että kolesterolin merkitystä sydänsairauksien riskitekijänä vähättelevät denialistit vetoavat joskus siihen että eihän kolesteroli ole lainkaan kovaa ainetta joten miten se voisi kovettaa valtimoita? Ehkäpä yksi kuuluisimmista esimerkeistä on aikaisemminkin mainitsemani Taija Somppi, joka kilisteli televisiolähetyksessä valtimoplakkia lasipurkissa samalla kovaäänisesti epäillen sen voivan mitenkään johtua kolesterolista. Myös monet muut toisinajattelijat, kuten Matti ”Tohtori” Tolonen pistävät valtimotaudin lähes kokonaan kalkin piikkiin ja ortopedi Antti Heikkilä on esittänyt kolesterolilääkkeiden olevan haitallisia koska ne joissakin tutkimuksissa lisäävät valtimokalkin määrää.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on selventää tätä erittäin monimutkaista aihetta mahdollisimman yleistajuisesti. Näkökulma nojaa pääasiassa solu- sekä molekyylibiologiaan ja tärkeitä osia ihmistutkimuksista on pitänyt jättää tilan vuoksi pois. Ehkäpä niistä joskus toisella kertaa enemmän.

…Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa VI: johtopäätös

Opinion road sign

Tämä kirjoitussarja starttasi väitteen arvioinnista siirtyen omien harhojen minimointiin. Sen jälkeen pohdittiin, miksi tieteelliset tutkimukset ovat parempaa todistusaineistoa, kuin kertomukset ja miten tätä aineistoa kannattaa lukea. Nyt on aika siirtyä viimeiseen osaan, eli siihen miten tästä kaikesta muodostetaan se pitkään kypsytelty Skeptinen Mielipide. …Continue reading

Vieraskirjoitus: Argumentum ad germaniam

Germany keyboard image with hi-res rendered artwork that could be used for any graphic design.

Välillä väittelyissä homeopatiasta pelataan pöytään natsikortin lisäksi myös nykyaikaisempi Saksa-kortti. Tällä pyritään ilmeisesti vetoamaan jonkin sortin auktoriteettiin. Argumentti on jonkinlainen variantti seuraavasta: „koska Saksassa homeopatia on osa terveydenhuoltoa, tulisi sen olla meilläkin“. Viimeisimpinä tämän tyyppisiä väitteitä julkiseen keskusteluun ovat tuoneet mm. Antti Heikkilä ja Liisa Sulkakoski. Olen tätä väitettä useasti ihmetellyt, asunhan kuitenkin jo vuodesta 2012 täällä Keski-Euroopan keskipisteessä ja olen koko sen ajan joko työskennellyt tai opiskellut terveydenhoidon alalla, enkä ole tälle väitteelle tukea löytänyt. Seuraavassa tekstissä pyrin selvittämään tämän väärinkäsityksen todennäköisiä taustoja, ampumaan alas virheellisiä väittämiä sekä kerron homeopatian nykytilanteesta Saksassa. …Continue reading

Ajankohtaista: uusia vanhoja tuloksia rasvojen vaihtokaupasta

Freshly picked domestic corn with corn oilSosiaalinen media ja osa tutkijoistakin kohisee jälleen. Arvostetussa BMJ-lehdessä on julkaistu rasvojen vaihtokauppoja ennenkin tutkineen Christopher Ramsdenin uusin tieteellinen salapoliisityö. Hän on kaivanut 60- ja 70-lukujen taitteessa toteutetun Minnesota Coronary Experiment (MCE)-tutkimuksen alkuperäiset raakatulokset ja löytänyt niistä uusia ja jokseenkin yllättävän kuuloisia tuloksia. Osoittautuu, että vaikka kolesteroliarvot paranivatkin vaihtamalla tyydyttynyt rasva “pehmeisiin” kasvirasvoihin, vaikutus ei näkynyt siinä, millä oikeasti on merkitystä; kuolleisuudessa.

Nyt monin paikoin kirjoitellaankin siitä, että nämä tulokset eivät tue nykyisiä ravitsemussuosituksia tai että ne ovat jopa suoraan niitä vastaan. Mistä siis on kyse?
…Continue reading

Ajankohtaista: eroon tasapainoharhasta

At one end of the scale the brain, on the other money

Eilen Ylen Kuningaskuluttajan Valheenpaljastaja-sarjassa julkaistiin hyvä kirjoitus huuhaasta Suomen mediassa. Ytimessä on median sitkeä taipumus hakea käsittelemilleen aiheille useampia näkökulmia. Tämä on kunnioitettava perinne – monet asiat ovat monimutkaisia ja joissakin tapauksissa olisi jopa vastuutonta esittää niistä vain yksi puoli. Näiden lisäksi meidän on kuitenkin tiedostettava, että on olemassa myös valtavan suuri joukko asioita, missä vastakkaiset näkemykset yksinkertaisesti eivät ole saman arvoisia. Niiden esittäminen yhdenvertaisina mediassa luo tasapainoharhan (engl. ’false balance’), joka saa aikaan sen että asiaan vihkiytymätön katsoja/lukija hämääntyy luulemaan että näkökulmat todella ovat vaihtoehtoja toisilleen. Aiheesta on kirjoittanut erinomaisesti myös Juhani Knuuti. Tasapainoharhalle alttiit aiheet ovat yleensä niitä, jotka voitaisiin selvittää tieteen avulla.

Valheenpaljastajan artikkeli on hyvä keskustelunavaus, mikä kaipaa jatkoksi ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä. Tässä omia ajatuksiani aiheesta. …Continue reading

Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa V: Tutkimusnäytön lukeminen

Magnifier on article with the schedule, high depth of field, studio shot

Skeptinen mielipide pohjautuu kriittiseen ajatteluun, jossa tunnistetaan omat ajatusvinoumat ja pohditaan asioita monelta kantilta. Jos tarvetta ilmenee, mielipiteen tueksi tulee etsiä sitä kuuluisaa tieteellistä todistusaineistoa. Se on tämän osan aihe. Heti alkuun on huomautettava, että tutkimustyötä ammatikseen tekevillä ihmisillä kestää vuosia rutinoitua alansa tutkimusten lukemiseen. Siihen järjestetään yliopistotason kursseja ja aiheesta on kirjoitettu lukuisia oppikirjoja. On siis selvää, ettei tällaisessa blogikirjoituksessa voida kuin vähän raapaista pintaa.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että muutamilla perusperiaatteilla on mahdollista muodostaa kohtalaisen hyvä yleiskatsaus vaikeastakin aiheesta. Se ei edes vaadi alan korkeakoulututkintoa. …Continue reading

”Tiede on ollut ennenkin väärässä”

Keskusteltaessa tieteellisen tutkimuksen tärkeydestä, törmää usein varsin epätoivoisiin vastaväitteisiin. Aikaisemmassa kirjoituksessani käsittelin hieman yhtä niistä; ”Tiede ei tiedä kaikkea”. Toinen, yhtä tietämättömän hätähuuto on otsikossakin esiintyvä ”Tiede on ollut ennenkin väärässä”. Sen tarkoituksena on vähätellä tutkimustiedon merkitystä ja joskus tueksi heitetään konkreettisia esimerkkejä, kuten maapallon litteys, geosentrinen maailmankaikkeus (Aurinko kiertää Maata), asbesti, tupakka tai sikiöiden epämuodostumia aiheuttanut talidomidi-lääke. Joskus jatketaan, että jonain päivänä vielä nauramme näille nykyisille käsityksillemme. Onkohan näin?

Tässäpä hauska fakta: lähes mikään näistä yleisimmistä esimerkeistä ei ole tieteen tuotosta. Ainakaan sellaisena, kun tiede nykyään mielletään. Koko argumentti perustuu väärinkäsitykseen. …Continue reading

Mielen lokerot

Minulla on ilo ja kunnia tuntea paljon tutkimustyötä tekeviä ihmisiä uransa eri vaiheissa. Yksi erottuu muista. Hän on erittäin innokas biokemisti, joka tekee lääketieteellistä perustutkimusta solubiologian tasolla. Kyseisellä väitöskirjatutkijalla on kadehdittava kyky laserinterävään keskittymiseen, joka ei herpaannu hetkeksikään työpäivän aikana. Kun hän tulee aamulla töihin, hän aloittaa päivänsä eikä rautainen tekemisen meininki herpaannu hetkeksikään. Hän lukee tieteellisiä artikkeleita kriittisesti tehden niistä muistiinpanoja, käy välillä laboratoriossa tekemässä kokeita, opettelee uusia menetelmiä, osallistuu ahkerasti tutkimuspalavereihin joissa on aktiivinen ja esittää paljon kysymyksiä, jne.

Kyseinen henkilö uskoo myös kirjaimellisesti kaikkien maapallon ihmisten polveutuvan Aatamista ja Eevasta. …Continue reading