Ajankohtaista: kolesteroliteoria elää ja voi hyvin

Seurailen terveysuutisia monien kanavien kautta mutta tällä viikolla tutkani alle on jäänyt ravintolisistään kuuluisan Matti “Tohtori” Tolosen tuore kirjoitus. Kiitänkin aktiivisia lukijoitani tämän vinkkaamisesta! Kirjoituksessaan Tohtori Tolonen referoi erästä mielipidekirjoitusta (ei siis vertaisarvioitua tieteellistä katsausta), missä mahtipontisesti julistetaan SEKÄ kolesteroli- ETTÄ kaloriteorian olevan kuolleita. Tolonen ei puutu kaloripuoleen, vaan keskittyy kolesteroliteorian kuolinilmoitukseen.

Kirjoitus on herättänyt sen verran paljon kysymyksiä, että katsoin tarpeelliseksi tarkastella siinä esiintyviä väitteitä tarkemmin. Pureudun Tolosen alkuperäiskirjoituksesta valikoimiin väitteisiin.

Aihe toimii opettavaisena katsauksena paitsi hyvään argumentointiin ja tieteellisen kirjallisuuden tulkintaan, myös itse kolesteroliteoriaan. Se onkin itse asiassa erinomainen esimerkki akateemisissakin lähteissä joskus nähtävään kirsikanpoimintaan ja motivoituun päättelyyn, mistä edellisessä kirjoituksessani puhuin! …Continue reading

Motivoitu kirsikanpoiminta

Joulukuussa 2010 Kanadan Lääkäriyhdistyksen vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistiin artikkeli, joka käsitteli tupakoinnin suotuisia vaikutuksia kestävyysurheiluun. Kirjoittaja, tri Kenneth A. Myers rakentaa vaikuttavan näköisen argumentin, jossa käsittelee useita tieteellisiä tutkimuksia. Niistä nähdään, että tupakointi nostaa veren hemoglobiinia, mikä edelleen on yhdistetty merkittävästi parempaan kestävyyteen. Tupakointi kasvattaa myös keuhkojen tilavuutta, mikä niin ikään ennustaa parempaa aerobista suorituskykyä. Kestävyysurheilija hyötyy alhaisemmasta kehon painosta monin tavoin ja tupakoinnin on useissa tutkimuksissa todettu laskevan painoa. Näiden tutkimustulosten perusteella voidaan selvästi sanoa, että jokaisen kestävyysurheilijan kannattaisi aloittaa tupakointi mahdollisimman aikaisin.

Artikkeli on tietysti (onneksi!) parodiaa. Kirjoittaja toteaa artikkelinsa tiivistelmässä, että se on tarkoitettu osoittamaan miten helposti tutkimustietoa voidaan (väärin)käyttää tukemaan mitä tahansa asiaa.

Terveyskeskusteluissa nähdään hyvin paljon typeriä väittämiä, joille ei ole mitään tukea tutkimuksista. Ne vetoavat sellaisiin lukijoihin, joilla ei ole pienintäkään ymmärrystä tieteestä. Huomattavasti salakavalampi terveyshuuhaan muoto on väittämät, jotka päällepäin näyttävät siltä, kuin ne perustuisivat tutkimuksiin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on perehtyä tällaisten väitteiden yleisiin piirteisiin, tunnistamiseen ja välttämiseen. …Continue reading

Kriittistä ajattelua maailmalla

Otetaanpas tähän väliin vähän erilainen kirjoitus! Tämän blogin tarkoitus ei ole koskaan ollut toimia minun henkilökohtaisena lifestyle-blogina mutta toisaalta tällainenkin puoli voi olla joidenkin mielestä kiinnostavaa. Riippuen vastaanotosta, vastaavia kirjoituksia voisin naputella enemmänkin. Ideana tällä kertaa kertoilla vähän siitä, mitä tutkijan työhön kuuluu ja vähän enemmän siitä, miten kriittinen ajattelu voi olla antoisa osa elämää. Parhaillaan se auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Vähintäänkin se laittaa asioita paljon laajempaan perspektiviin. Kävin helmi-maaliskuussa lähes kuukauden mittaisen työmatkan Hong Kongin kautta Australian Adelaidessa. Tämä kirjoitus jäi reissun jälkeen ”pöytälaatikkooni” odottelemaan kuvia ja muita viimeistelyjä, jotka sain paikoilleen vasta nyt. Parepi myöhään ja niin edelleen 🙂 …Continue reading

”Hän on auttanut monia”

Abraham Wald (1902-1950) oli unkarilainen matemaatikko, joka juutalaisena joutui pakenemaan natsien vainoja Yhdysvaltoihin vuonna 1938. Siellä hän päätyi palvelemaan armeijaa erityislaatuisessa, huippumatemaatikoista koostetussa työryhmässä (Applied Mathematics Panel, AMP). Jos Maailmansotaa johtavilla kenraaleilla tuli vastaan monimutkainen ongelma, tässä oli se porukka, kenelle se annettiin ratkaistavaksi.

Eräänä päivänä AMP:lle annettiin tehtäväksi selvittää, miten liittoutuneiden pommikoneiden panssarointia pitäisi parantaa, jotta ne kestäisivät paremmin saksalaisten ilmatorjunta-aseiden tulta. Aineistona oli tarkkoja teknisiä piirustuksia koneiden kärsimistä vaurioista. Upseereille homma oli helppo – katsotaan, mihin koneet keräävät eniten osumia ja lyödään panssaria niihin kohtiin.

Wald oli eri mieltä. Hän ymmärsi, että ratkaisu on täysin päinvastainen. …Continue reading

Ajankohtaista: viime viikkojen rasva- ja kolesterolitutkimuksia

Edelleen puhutaan siitä, että ravitsemustutkimuksen piirissä käydään ”rasvasotaa”. Tämä saa pontta aina siitä, kun joku uusi tutkimustulos julkistetaan. Taikka sitten siitä, että joku nimekäs tutkija antaa kohahduttavia lausuntoja. Ne tuntuvat aina näyttävän samaan suuntaan – koko ajan tulee uutta tietoa siitä että ravitsemussuositusten mukainen neuvo korvata eläinrasvoja kasvirasvoilla on väärin.

Mutta onkohan asia ihan näin? Listataanpas tähän muutamia viimeisen n. 1,5kk aikana julkaistuja tutkimuksia. Kuinka moni näistä on ylittänyt uutiskynnyksen? …Continue reading

Valtimotaudin alku ja juuri – Osa 2.

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi valtimotaudin kaikkein ensimmäinen, välttämätön vaihe – LDL-kolesterolin juuttuminen valtimon seinämään. Se antaa koko prosessille alkusysäyksen. Tässä osassa jatketaan siitä, mikä tuota prosessia viimekädessä pitää käynnissä. Toisin sanoen, jos LDL:n juuttuminen on valtimotaudin alku, mikä on se ylläpitävä juuri? …Continue reading

Valtimotaudin alku ja juuri – Osa 1.

Olen kirjoitellut muutamia kirjoituksia kolesteroliin liittyen tässä blogissa ja muutamissa muissa paikoissa. Aikaisempi kirjoitukseni verisuonen kalkkeutumisesta on yksi blogini luetuimpia; suuret kiitokset siitä kaikille kiinnostuneille! Myös haastatteluni Sfääri-ohjelmassa ylsi pitkäksi aikaa HSTV:n katsotuimpien joukkoon. Näistä on herännyt paljon kysymyksiä ja hyvää keskustelua. Itse koen asian erittäin tärkeäksi ja aina kun aikataulut antavat periksi keskustelen aiheesta mielelläni. Näen tämän osana aloittelevan tutkijan työtä – onhan yliopistojen lakisääteisenä tehtävänä ‘yhteiskunnallinen vaikuttaminen’. Palkkani on viime kädessä peräisin verorahoista, joten minulla on myös velvollisuus jakaa tietoa takaisin aiheesta, jonka parissa työskentelen.

Jaarittelut sikseen. Yksi parhaista kysymyksistä on se, mikä siinä kolesterolissa oikein mättää? Minkä ihmeen takia elimistö tuottaa sellaista tavaraa, joka on meille loppujen lopuksi jopa haitallista? Kolesterolin vaikutuksen kieltäjät (kolesterolidenialistit) saattavat joskus esittää sellaisiakin väitteitä, että LDL jollakin tavalla ”korjaa jotain” valtimon seinämässä. Kuinka se siis voisi olla haitallista? Onko tälle väittämälle teoreettista pohjaa?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman yleistajuinen katsaus siihen, mikä on lopullinen syy sille miksi kolesteroli on elimistölle joissakin tilanteissa ongelmallinen. Näkökulma nojaa tälläkin kertaa puhtaasti perusbiologiaan. Lääke- yms tutkimuksia ei tarvita tämän kysymyksen tarkasteluun. Itse asiassa tutkijoiden konsensus LDL-kolesterolin syytekijävaikutuksesta oli selvä jo vuonna 1986, kun ensimmäinen statiini-tyyppinen kolesterolilääke sai myyntilupansa vasta seuraavana vuonna. On siis turha väittää, että kolesterolitutkimus liittyisi kiinteästi aina vain lääkkeisiin. …Continue reading

Katseet taakse ja eteen

Vuosi on saatu vaihdettua ja monestakin syystä historiallinen 2016 on takanapäin. Uusia blogautuksia on jo valmiina odottamassa julkaisuaan mutta ennen kun niiden osalta saadaan 2017 rullaamaan, halusin luoda pienen katsauksen edellisvuoteen blogini näkökulmasta. Yleensä tällaiset kirjoitukset tehdään lähempänä vuodenvaihdetta mutta parempi myöhään kuin vielä myöhempään. …Continue reading

Tiedeuskovaisuus ja skientismi

Nyt kun on vauhtiin päästy, jatkan vielä samalla teemalla kuin pari aikaisempaa kirjoitustani. Olen perustellut, miksi tiede on hienoa ja postmodernistinen käsitys kaiken tiedon suhteellisuudesta on huono tapa ajatella. Edellisessä kirjoituksessa pyrin vastaamaan kysymykseen ”Miksi luottaa tieteeseen vaikka se tekee virheitä?”, jonka totesin olevan yksi yleisimmistä kysymyksistä joita kuulee kun yrittää viedä melkeinpä mitä tahansa keskustelua tieteellisen todistusaineiston valokeilaan.

Toinen kutakuinkin yhtä yleinen, on loukkaukseksi tarkoitettu hätähuuto: ”Olet tiedeuskovainen!”

Tämä on ymmärrettävä reaktio henkilöltä, jolla on uskomuksia joiden perusta on epätieteellinen. Kokiessaan ne uhatuksi ja muiden keinojen loppuessa, on helpointa antaa tunteiden viedä ja taantua nimittelyn tasolle. Valitettavasti tämä loukkaukseksi tarkoitettu parkaisu paljastuu hyvin ohuen pinnan alta käsittämättömän huonoksi. Se paljastaa, ettei esittäjä ymmärrä mitään käyttämästään sanasta ja yleensä vieläpä loukkauksen kohde voi olla varsin ylpeä nimityksestään. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi. Lisäksi kerron miten loukkaus tulee oikeaoppisesti muotoilla. Tosin, oikeassa muodossaan se pätee melko harvoihin. …Continue reading