Tunteeton vegaani

Vuosi 2019 on startannut ja eletään uudenvuoden lupausten, joulukilomorkkisten ja kuntosaliruuhkien kuuminta aikaa. Tähän saumaan iskee myös vegaanihaaste, jossa nimensä mukaisesti edistetään pelkästään kasvikunnan tuotteisiin perustuvaa ruokavaliota. Suomessa vegaaniruokavalion suosio on kasvanut tasaisesti, mikä näkyy konkreettisesti mm. kauppoihin ilmestyneinä vegehyllyinä. Kriittiseen ajatteluun taipuvaisena tällainen herättää aina myös kovasti kiinnostusta. Onko kyseessä taas yksi “buumi” tai villitys? Onko tästä jotain haittaa? Miksi tällaista ylipäätään tapahtuu?

Sivujani vähänkin tarkemmin seuranneille ei varmastikaan tule yllätyksenä, että oma ruokavalioni on ollut lähes vegaaninen vuodesta 2014 lähtien. Se tarkoittaa sitä, että en ole asian suhteen ehdoton, mutta oletusarvoisesti valitsen kasvispohjaisen vaihtoehdon.

Sen sijaan uutena tietona saattaa tulla se, että ratkaisuni ei suinkaan ole ollut mikään itsestäänselvyys. Se ei myöskään ole ollut mikään hetken hurahdus, eikä missään nimessä tunnepitoinen päätös. Ratkaisuni on seurausta näiden vastakohdasta; se on ollut vastahakoista – monin paikoin kivuliastakin – älyllistä rimpuilua.

Tässä on se syy, miksi aiheesta syntyi myös tämä blogikirjoitus. Minulle tämä prosessi on ollut äärimmäinen harjoitus kriittisessä ajattelussa sekä tieteen ja filosofian arvostamisessa. Nämä ovat kaikki blogini teemoja, joten tämä sopii tänne täydellisesti.

Syy on selvä, mutta ajankohta ei niinkään. Olisin voinut kirjoittaa aiheesta jo kauan sitten, mutta totta puhuakseni en ole halunnut. Tärkein syy tähän on se, että vegaaniruokavaliosta on ollut äärimmäisen vaikea saada aikaan järkevää keskustelua. Jopa älykkäiden ja korkeasti koulutettujen ihmisten keskuudessa törmää käsittämättömän huonoihin argumentteihin, tarpeettomaan vitsailuun ja aiheen väistelyyn. Toinen iso syy on se, että tässä on suuri leimautumisen riski; jos tulee “kaapista ulos”, siinä on näppärä tekosyy argumenttien sivuuttamiseen. Puhuessani esim. sydänterveydestä, minua ei voi ottaa vakavasti, koska olen haiseva hippi.

Ennakoidessani näitä seikkoja, olen lykännyt aiheesta kirjoittamista, jotta ehtisin valottaa ajatusmaailmaani laajemmin. Toivon ajan olevan nyt kypsä sille, että suurin osa säännöllisistä lukijoistani on jo hoksannut, että pyrin aina ajattelemaan asioita mahdollisimman perusteellisesti ja toisistaan erillisinä. Vaikka olen yhdestä asiasta yhtä mieltä, se ei tarkoita että siitä voi päätellä kantani toiseen asiaan. Leimaajia varmasti on edelleen, mutta toivon mukaan heidän määränsä jää vähäiseksi ja muille on selvää, että leimaus kertoo enemmän heistä, kuin minusta. Toivon myös, että aika alkaa pikkuhiljaa olla kypsä sille, että asiasta voi käydä keskustelua ilman että se avataan parhaalla vegaanivitsillä.

…Continue reading

Homeopatia laimenee Euroopassa

Homeopatia on jännä kapistus. Ensinnäkin, olisi aivan mahtavaa, jos se olisi totta. Se avaisi huikeita tieteellisiä mahdollisuuksia paljon lääketiedettä laajemmalle. Oikeassa maailmassa ikävä fakta on kuitenkin se, että se on niin typerää huuhaata, kun mikään voi olla. Uskomukset veden muistista, liuosten ravistelusta ja “samanlainen parantaa samanlaista” -vaikutuksesta ovat niin kaukana luonnon realiteeteista, ettei ole lainkaan liioittelua puhua homeopatiasta modernina taikauskona tai noituutena. Monille tämä on selvää, ja tieteestä ja skeptisyydestä kiinnostuneiden ihmisten joukosta kantautuukin usein närkästyneitä kommentteja siitä, miksi jotain näin päivänselvää huuhaata pitää edes käsitellä, kun tärkeämpiäkin aiheita olisi. Tämä on aivan hyvä pointti. Oma vastaukseni siihen on kuitenkin se, että esim. viimeisimmän Tiedebarometrin mukaan jopa 1,3 miljoona suomalaista pitää homeopatiaa jokseenkin varteennotettavana hoitona. Se, jos mikä, antaa syytä huoleen. Koska homeopatia on niin hölmöä, se tarjoaa erinomaisen mittatikun väestön tieteelliselle ymmärrykselle ja uteliaisuudelle ottaa asioista selvää. Niin kauan kun n. joka neljäs vastaantulija on näin pahasti erehtynyt (lääke)tieteen toiminnasta, ei ole mitään toivoa koskaan päästä eroon vakavammista huuhaan muodoista.

Ja aina jossain vaiheessa takarivistä kajahtaa vastalause: se on suosittua Euroopassa!

Tämä on huono argumentti mutta samaan aikaan totta; Euroopassa on paljon homeopatian käyttäjiä. Näyttää kuitenkin siltä, että lähivuosina se on enää pelkästään huono argumentti.

…Continue reading

Lauluja leivästä – Osa 2.

Edellisessä kirjoituksessa tarkasteltiin sitä, mistä niin sanotusti tutkimustyön leipä on peräisin ja millaisia reittejä se kulkee. Tarkastelimme myös syitä sille, miksi usein on vähiten huono vaihtoehto tehdä firmojen kanssa tutkimusyhteistyötä, mikäli niiden tuotteista/palveluista halutaan tietoa. Tärkein kysymys jäi koskematta: voidaanko tutkimuksiin luottaa, jos mukana on yksityinen rahoittaja?

Tämän osan aiheena on juuri tämä Tärkein Kysymys. Käydään siis sen pidemmittä puheitta kimppuun, kuin sika laulattavaan limppuun!

…Continue reading

Lauluja leivästä – Osa 1.

Oletko nyt tai joskus ollut töissä? Jos olet, oletko työntekijänä ollut sitä mieltä että sinun on oltava kaikissa asioissa samaa mieltä työnantajasi kanssa? Kahvitauoilla ei koskaan keskustella siitä, miten pomo hoitaa hommansa huonosti tai miten firma on tehnyt huonoja ratkaisuja. Ei, koska työnantajasi on joko täydellinen tai valvoo tyrannimaisesti kaikkea vapaata mielipiteiden vaihtoa. Kuten Pohjois-Koreassa, toisinajattelijoita rangaistaan.

Kuten Internetin Suuri Viisaus sanoo: “sen lauluja laulat, kenen leipää syöt

Terveyskeskusteluja lukiessa, voi aika turvallisesti lyödä vetoa sen puolesta, että ennemmin tai myöhemmin joku nokkela kommentoija heittää pöytään tämän Suuren Viisauden. Sen tarkoitus on selvä: nyt osoitetaan epärehellisyys, korruptio tai suoranainen orjuus. Jos lääkäri määrää lääkettä, hän laulaa lääkefirman lauluja. Jos ravitsemustutkija suosittelee pehmeitä rasvoja, hän syö ruokateollisuuden leipää (eikä nyt edes mennä leipäteollisuuteen!).

On huomattavaa, että Viisaus on rajoitettu ainoastaan oikeiden asiantuntijoiden syyttelyyn. Jos vaihtoehtoasiantuntija poseeraa Instagramissa superfoodpussukan kanssa, kommenteissa ihastellaan positiivista meininkiä ilman että kukaan muistuttaa superfood-teollisuuden leivistä tai lauluista.

Tämä epäsymmetria on kiinnostava ja näkisin, että sen juuret ovat monen muun väärinymmärryksen tavoin ideologiassa sekä tiedon puutteessa. Tämän kaksiosaisen kirjoitussarjan aiheena on, mistä tieteen ja tutkijoiden rahat oikeasti tulevat ja mitä merkitystä sillä voi olla. Ensimmäisessä osassa luodaan yleissilmäys tutkimusrahoitukseen ja sen käyttöön. Toisessa puoliskossa tarkastellaan, mitä näyttöä meillä on tutkimusrahoituksen vaikutuksista tieteen luotettavuuteen ja millaisissa muodoissa erilaiset sidonnaisuudet ilmenevät. Kirjoitussarjan tarkoituksena on antaa kriittiselle ajattelijalle lisää työkaluja tutkimusrahoituksen merkityksen pohdintaan. …Continue reading

Skeptisyyteni historia

Tutkija unelmatyössään

Yksi keskeinen ajatus aloittaessani tätä blogia oli, että pyrin pitämään sen mahdollisimman objektiivisena ja irti omasta henkilöstäni. Minua ei vain ole erityisesti kiinnostanut oman yksityiselämäni julkinen jakaminen. Olen kuitenkin pikkuhiljaa aste asteelta ajautunut kertomaan murusia omasta persoonastani. Myös Twitter- ja Instagram -profiilini ovat huomattavasti henkilöityneempiä, kuin tämä blogi tai sen facebook-sivu.

Syynä asteittaiseen lipsumiseeni on ollut yhä kasvava tietoisuus siitä, että vaikka kuinka pyrimme objektiivisen ajattelun ideaaliin, emme pääse irti siitä sisäänrakennetusta ajatuksesta että ihmisinä meitä kiinnostaa toiset ihmiset. Olen myös oppinut, että varsinkin tieteen popularisoinnissa on tärkeää valottaa niitä prosesseja tieteellisten tutkimustulosten takana. Tämä rakentaa luottamusta tieteentekijöihin, sillä usein pelkkien kasvottomien artikkelien lukeminen jättää tulokset etäiseksi. Ennen ajattelin, että pelkästään asioista kirjoittaminen riittäköön, yksityiselämä jääköön yksityiseksi.

Sitten tapahtui eräs ratkaiseva postaus facebookissa, joka kirvoitti suuren joukon kommentteja. …Continue reading

Kolesterolihiukkasten koolla ei ole väliä

Kolesterolikirjoituksiani seuranneissa keskusteluissa yksi kysymys on ylivoimaisesti muita yleisempi: mitä merkitystä on “pahojen” LDL-hiukkasten koolla? On olemassa tutkimuksia, jotka näyttävät viittaavan siihen, että ainoastaan pienet hiukkaset ovat haitallisia. Tähän törmää niin harrastajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Ikimuistoisin omakohtainen kokemukseni on, kun kuultuaan mitä teen työkseni, työterveyslääkärini katsoi aiheelliseksi pitää minulle esitelmän siitä, että tulevaisuudessa keskitymme pelkästään kokomääritykseen.

Silloin havahduin siihen, että tämä asia todellakin vaatii perusteellisen selvityksen ja se tulee nyt tässä. …Continue reading

Huuhaan tunnistusopas

Huuhaasta puhutaan paljon niin tässä blogissa, kuin sen ulkopuolellakin. Ehkäpä kuuluisin maininta tulee vuosittain, kun Skepsis ry muistaa “pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneita” Huuhaa-palkinnolla. Seuran (ikiwanhan) sanaston mukaan sanalla tarkoitetaan “kaikkia outoja, ns. paranormaaleja ilmiöitä koskevia perusteettomia väitteitä ja uskomuksia” (tämä lienee jäänne 90-luvulta, jolloin muodissa olivat UFOt ja kummitukset).*

Yleisesti ottaen, huuhaa tarkoittaa perusteetonta uskomusta tai väitettä.

Mutta mistä tietää, että joku asia on perusteeton? Tässä kirjoituksessa tarjoan oman oppaani. …Continue reading

Vieraskirjoitus: perinteistä kiinalaista lääketiedettä suomalaisin silmin

TCM-klinikan henkilökuntaa ja opiskelijoita

Olen lääketieteen opiskelija Turun yliopistosta. Takana on viiden vuoden opinnot ja kaksi kesää lääkärin sijaisena. Jäin syyskuun alussa pois yliopistosta ja aloitin välivuoden ennen viimeistä lukuvuotta. Tarkoituksena on kiertää maailmaa kahden kaverini kanssa. Aloitimme Aasiasta ja lokakuun vietän nyt yksin Taiwanissa, Taipeissa paikallisessa sairaalassa harjoitteluvaihdossa. Olen ollut aktiivisesti mukana FiMSIC:n eli suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden järjestön toiminnassa ja pääsin heidän kauttaan vaihtoon, minne halusinkin.

Kun oli aika valita klinikka-vaihtoehdoista, eniten mieltä kutkutti perinteisen kiinalaisen lääketieteen osasto, jollaisia löytyy vain täältäpäin maailmaa. Olen nyt viettänyt kaksi viikkoa seuraten osaston toimintaa ja paikallisia käytäntöjä. Ensi viikolla siirryn hieman itselleni tutumpiin maisemiin seuraamaan paikallista sairaalan päivystystoimintaa 🙂

…Continue reading

Selityksen maku

Frendit on yksi maailman kaikkien aikojen suosituimmista televisiosarjoista. Sen kaksiosainen finaalijakso oli monelle katsojalle ikimuistoinen ja jopa tunteellinenkin kokemus. Itsekin myönnän avoimesti, että vuosien seuraamisen jälkeen lopetusta katsoessa oli kyllä haikeat fiilikset pinnassa. Se ei ole ensimmäinen paikka, mistä lähteä etsimään kriittisen ajattelun opetuksia mutta itse asiassa lopetusjaksossa on tästä näkökulmasta aivan fantastinen kohtaus.

Lisa Kudrow’n esittämä Phoebe haluaa estää Jennifer Anistonin esittämän Rachelin lennon. Phoebe soittaa Rachelille tämän noustuaan jo koneeseen ja vaatii tätä poistumaan. Kun Rachel ei suostu, Phoebe keksii täydellisen keinon: hän kertoo että hänellä on tuntemus, jonka mukaan koneessa on jotain vikaa. Kun tämäkään ei vakuuta, hän täsmentää että koneen vasemmanpuoleisessa “filangessa” on vikaa. Tämän tiedon levitessä, kaikki matkustajat poistuvat kiireesti koneesta. Alunperin skeptinen Rachel poistuu lopulta kun matkustajien laumakäyttäytyminen tarttuu häneen.

Tämä on tarkemmin ajateltuna häkellyttävän tarkka kuvaus siitä, miten ihmismieli toimii tietyissa tilanteissa! Laumakäyttäytymisestä enemmän jollain toisella kertaa mutta pureudutaan tässä kirjoituksessa ‘filangeen’ ja siihen, miksi sellaiset voivat olla meille niin vakuuttavia. …Continue reading

Tiedehtävät ilmaisut

Blogini detoxikologia-sarjassa otettiin perusteelliseen käsittelyyn sana “myrkky” ja sen väärinkäyttö. Esimerkeissä havaittiin, että huuhaa-kirjallisuudessa sillä ei ole mitään selkeää määritelmää ja sitä käytetään vaihtelevasti palvelemaan erilaisia tarkoituksia. Sanalla voidaan saada väittämille tieteellinen vaikutelma – ne saadaan kuulostamaan “tiedehtävältä”.

Englanninkielisissä kriittistä ajattelua popularisoivissa blogeissa ja artikkeleissa törmää joskus mainioon termiin sciencey (joskus kirjoitetaan ilman toista e-kirjainta muodossa ‘sciency‘). Esimerkkinä vaikkapa Skeptical Inquirer-lehdessä aikoinaan ilmestynyt ‘Sounds sciencey’-kolumni. Mielestäni termi kuuluu ehdottomasti jokaisen kriittisen terveysajattelijan sanavarastoon! En ole keksinyt sille parempaa suomennosta, kuin tiedehtävä, enkä myöskään ole törmännyt kenenkään muun suomennokseen. Jos joku keksii paremman (tieteinen? tieteistävä?), otetaan se käyttöön. Kyseessä on siis keino saada epätieteellinen ilmaisu kuulostamaan tieteelliseltä lisäämällä oikeasti tieteellinen termi väärään asiayhteyteen. Sillä yritetään saada mm. erilaisille väittämille tieteellistä uskottavuutta. Esimerkiksi markinointimielessä. On tärkeää huomata, että tässä määriteltävää termiä ei pidä sekoittaa tieteelliseen (engl. scientific), joka taas tarkoittaa todella oikeasti tieteen piiriin oikeassa asiayhteydessään kuuluvaa sanastoa. Tiedehtävä on kaikkea muuta kuin tieteellinen.

Tarkastellaan tässä kirjoituksessa muutamia tällaisia tiedehtäviä ilmaisuja ja niiden yleisiä käyttötapoja. …Continue reading