Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa I: Johdanto

Turning off Skeptical with finger on electrical switch

Tämän blogin esittelyssä kerron yleisellä tasolla ajatuksiani siitä, mitä terve skeptisyys on. Nyt ajattelin kirjoitella siitä, miten omaa ajatteluaan voi kehittää sen mukaisesti. Olen vakaasti sitä mieltä, että kriittinen ajattelu ja tieteellinen lukutaito ovat suora jatkumo luku- ja laskutaidolle. Elämme maailmassa, joka on yhä riippuvaisempi tieteellisistä saavutuksista ja missä tietoa on jatkuvasti enemmän saatavilla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että osaamme käyttää tätä tietoa oikein. Kun kriittisen ajattelun perusperiaatteet kerran omaksutaan, niitä voi käyttää parantamaan omaa päätöksentekoaan monella alalla aina poliittisista kysymyksistä ostopäätöksiin. Continue reading

Homeopaattinen maailma

Depiction_of_a_futuristic_city

Eletään vuotta 2016 maailmassa, joka on kaikista sairauksista vapaa. Takana on lähes 200v kestänyt homeopaattisen lääketieteen menestystarina. Se sai alkunsa suuren tiedemiehen Samuel Hahnemannin tutkimuksista 1800-luvun alun Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. Hän kehitti opin, jonka mukaan samanlaisia oireita aiheuttavat rohdot parantavat samanlaisia sairauksia. Avain oli rohtojen laimentaminen veteen kunnes jäljellä ei ollut lainkaan alkuperäisiä aineksia sekä saadun laimennoksen ravistaminen juuri oikealla tavalla. Continue reading

Ajankohtaista: kolesterolia ravinnossa ja veressä

 

Cholesterol_molecule_ball

Uusi Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkimus puhuttaa kovasti. Tutkijat itse ovat ansiokkaasti kommentoineet työtään monessa mediassa. Nämä ovat ehkä menneet monelta ohi ja tutkimus on aiheuttanut myös hämmennystä. Omaan silmääni on sattunut parikin isoa keskusteluketjua sosiaalisen median puolelta, missä näyttäisi mm. menevän sekaisin ravinnon kolesterolin ja veressä kiertävän kolesterolin välinen yhteys.

Minulla on ilo ja kunnia saada itse tutkijoilta kommentit myös omaan blogiini. Kertoilen ensin hieman omia ajatuksiani aiheesta ja sitten päästetään alan asiantuntijat ääneen. Continue reading

Brandolinin laki

flat-earth-map_editOlemme jälleen kerran saaneet esimerkin siitä, ettei ole olemassa mitään niin typerää ajatusta, etteikö siihen joku tieteestä ymmärtämätön ihminen uskoisi. Lehdissä ympäri (pun intended) maailmaa on kirjoiteltu jenkkimuusikko B.o.B:n twiiteistä, joissa hän kertoo maapallon olevan litteä. Todistusaineisto on hänelle selkeää: kun katsoo horisonttiin, se näyttää suoralta. Tai jos kaukana siintää pilvenpiirtäjiä, ne eivät katoa horisontin taakse kuten pitäisi. Kaiken takana on tietysti salaliitto, joka pyrkii vaientamaan totuuden litteästä maasta. Continue reading

Ajankohtaista: The BMJ:n joulu

theBMJ_christmas_origOn jälleen se aika vuodesta, jolloin terveydestään kiinnostuneiden skeptikoiden on syytä olla tavallistakin valppaampana. Syy on siinä, että yksi maailman arvostetuimpiin kuuluvista lääketieteellisistä lehdistä, The BMJ (alunperin British Medical Journal) on julkaissut vuotuisen joulunumeronsa. Se sisältää perinteisesti muutamia kieli poskessa tehtyjä hassutteluartikkeleita, jotka saattavat olla pelkästään hauskoja mutta myös sisältää jonkun syvällisemmän pointin, joka haastaa lukijansa ajattelemaan.

Hyvin usein käy kuitenkin niin, että erilaiset mediat uutisoivat näitä huumoriksi tarkoitettuja artikkeleita täysin vakavissaan – joskus hauskoin, toisinaan jopa ikävin seurauksin. Kyse on siis jouluun sijoittuvasta aprillipilasta. Continue reading

Kirja-arvostelu: Parantava ruoka

parantava-ruoka

Yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi tuli tietoisuuteeni vuonna 2010 YLE:n A-Talk-ohjelman jaksossa “Voita pöytään”. Hän keskusteli varsin tiukkaan sävyyn ravinnon rasvoista ja niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen. Yhtenä keskeisenä aiheena oli ravinnon vaikutus veren kolesteroliarvoihin ja edelleen valtimotautiin. Somppi oli tuonut studioon mukanaan omien sanojensa mukaan potilaalta poistamansa palan kalkkeutunutta nivusvaltimoa, jonka oli säilönyt purkkiin. Kuiva näyte kilisi ravistettaessa, mikä oli kirurgille selvää todistusaineistoa siitä, ettei tukkeuman syy voi olla kolesteroli. Väite on valtimotautitutkimuksen näkökulmasta niin tietämätön, että kuuluisaa fyysikkoa Wolfgang Paulia mukaillen sen ei voida sanoa olevan edes väärin. Syy on siinä, että väite sisältää jo lähtökohtaisesti perinpohjaisen väärinkäsityksen siitä miten sairauden syy voidaan määrittää. Tämä olisi kuitenkin kokonaan toisen kirjoituksen aihe, joten ei siitä sen enempää (päivitys 15.5.2016: tämä toinen kirjoitus löytyy nyt täältä).

Hieman A-Talkin jälkeen Taija Somppi julkaisi yhdessä miehensä, liikuntafysiologi Jani Sompin kanssa kirjan, ’Parantavat rasvat’. Kirja oli suuri hitti erityisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien keskuudessa, joskin keräsi osakseen myös kritiikkiä. Kirjan nimen mukaista näyttöä erityisesti tyydyttyneen rasvan parantavasta vaikutuksesta ei ole näkynyt. Nyt kirja on saanut jatkoa – uudessa laajennetaan näkemystä rasvoista koko ruokavalioon. Nimi on ’Parantava ruoka’. Continue reading

Ajankohtaista: rokotteet eivät vieläkään aiheuta autismia

rubber duckKaikki sai alkunsa vuonna 1998 brittiläisen lääkärin, Andrew Wakefieldin tutkimusraportista arvostetussa The Lancet-lehdessä. Siinä esitettiin hypoteesi, jonka mukaan tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan suunnattu nk. kolmoisrokote (suom. MPR, engl. MMR) altisti rokotettujen lasten suoliston virustartunnalle, joka etenisi sieltä aivoihin aiheuttaen autismia. Sen jälkeen rokotekeskustelu ei ole ollut entisensä.

Alkuperäinen tutkimus vedettiin lehdestä pois 2010 ja Wakefield on menettänyt lääkärinlupansa Britanniassa. Vahinko ehti kuitenkin tapahtua; Wakefield loi kumiankan, joka ei suostu uppoamaan toistuvista yrityksistä huolimatta. Rokotevastaisissa piireissä rokotteet tuomitaan edelleen autismia aiheuttavaksi.

Nyt uusi tutkimus upottaa kumiankan jälleen kerran. Tällä kertaa vieläpä rokotevastustajien itsensä rahoittamana. Aiheesta uutisoitiin myös Suomessa. Tutkimus itsessään ansaitsee tarkemman silmäyksen mutta jotta koko asiayhteys selkeytyisi, on hyvä tietää vähän syitä sille miksi tällaisia tutkimuksia joudutaan tekemään. Se tie onkin varsin vaiheikas. Continue reading

Niin tietämätön, että luulee tietävänsä

Ajattele asiaa, missä olet todella hyvä tai josta satut tietämään poikkeuksellisen paljon. Se voi liittyä työhösi, harrastuksiin tai johonkin muuhun, mihin olet perehtynyt. Ehkä olet lähestulkoon Michelin-luokan kokki tai olet opiskellut Skotlannin historian läpikotaisin. Jokaisella on joku erityisosaamisalue.

Melko varmasti olet myös kohdannut elämässäsi hetkiä, jolloin juuri oma osaamisalueesi tulee vastaan mielestäsi hirvittävällä tavalla väärin kuvattuna. Jos olet ollut kokkaamassa vuosien kokemuksella bravuuriruokaasi, ehkä joku einesruoalla elävä aloittelija on tullut kertomaan että teet sen väärin. Tai katsoessasi Braveheart-elokuvaa, joudut pyörittelemään jatkuvasti silmiäsi historiallisille epätarkkuuksille. Ehkä olet jopa kohdannut ihmisen, joka perustaa kaiken tietämyksensä Skotlannin historiasta kyseiseen elokuvaan.

Mieti kokemaasi turhautumisen määrää.

Ja sitten muista, että sinä itse voit olla jollekin toiselle samanlaisen turhautumisen lähde. Continue reading

Ajankohtaista: Séralinin uudet kujeet

Gilles-Éric Séralini on monelle geneettisesti muunneltuja organismeja (GMO) koskevaa keskustelua seuranneille tuttu nimi. Hän on algerialaissyntyinen, ranskalaisen Caenin yliopiston molekyylibiologian professori ja pitkän linjan GMO-vastustaja. Séralinin tutkimukset ovat saavuttaneet tiedeyhteisössä ja populaarimediassa varsin ristiriitaisen maineen. Tietyissä piireissä häntä pidetään suurena sankarina, jonka puolesta ylläpidetään jopa “riippumatonta” nettisivua mutta toisaalla hänen nimensä on synonyymi epäluotettavalle tutkijalle.

seraliniNiin kutsutun ”Séralini-tapauksen” (engl wiki: The Séralini Affair) jälkeen miehestä ei ole kuulunut juuri mitään, kunnes viime viikolla hän nousi jälleen puheenaiheeksi uudella tutkimuksellaan, mikä ansaitsee tarkemman silmäyksen. Tämän lyhyen kirjoituksen tarkoituksena ei ole ottaa yleisesti kantaa GMO-aiheeseen, sillä se on paljon laajempi, kuin yksittäisen värikkään tutkijan (ja hänen tutkimusryhmänsä) edesottamukset. Continue reading

Tieteen asiantuntijat ja heihin vetoaminen

3d brain and a backboard. Concept of intelligence

Internet-keskusteluissa on yleistymässä trendi, jossa keskustelukumppanin argumentointitaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tällainen “metakeskustelu”, eli ‘keskustelusta keskustelu’ oli vielä muutamia vuosia sitten lähinnä ainoastaan aktiivisten skeptikoiden suosima retorinen tekniikka, joilla he osoittivat monenlaisen huuhaan levittäjien argumentointivirheitä. Nykyään käytäntö on levinnyt paljon laajemmalle ja netistä löytyykin useita sivuja, joihin yleisimpiä argumentointivirheitä on kerätty. Trendi on mielenkiintoinen ja parhaillaan parantaa keskustelun tasoa kun molempien puolien on muotoiltava argumenttinsa mahdollisimman loogisesti. Pahimmillaan se kuitenkin sotkee koko keskustelun tehden siitä pelkkää epämääräistä argumentointivirheiden huutelua.

Yksi yleisimmistä mutta myös väärinymmärretyimmistä argumentointivirheistä on vetoaminen auktoriteettiin (engl. ’appeal to authority’). Se tarkoittaa sitä, että jonkun väittämän kerrotaan olevan totta siksi, koska auktoriteetti A sanoo niin. Koska tiede ja sitä tekevät tutkijat ovat skeptikoiden arvostamia tiedonlähteitä, heitä usein syytetään auktoriteettiin vetoamisesta tai jopa suoranaisesta auktoriteetti- tai tiedeuskovaisuudesta. Nämä ovat kuitenkin täysin virheellisiä käsityksiä, jotka perustuvat niin tieteen tekemisen, asiantuntijuuden kuin auktoriteettikäsitteenkin väärinymmärryksiin. Jos skeptikkoa vieläpä lyödään argumentointivirhekortilla, paljastuu lisäksi ettei sen esittäjä edes ymmärrä käyttämäänsä termiä. Continue reading

1 2 3 4 5