Mitä on terve skeptisyys?

Harva asia on ihmiselle yhtä tärkeää kuin oma terveys. Toiset edistävät ja ylläpitävät sitä lähes automaattisilla rutiineilla, kun taas toiset joutuvat näkemään enemmän vaivaa. Terveydestään kiinnostuneet usein etsivät siitä aktiivisesti uutta tietoa. Tiedonlähteitä on lukemattomia, joista varmasti vaivattomimpana internet. Sen lisäksi tarjolla on kirjoja, lehtiä, kursseja, tv-ohjelmia ja vaikka mitä.

Mutta kuinka seuloa kaiken informaation massasta juuri se luotettavin ja itselle käyttökelpoisin tieto?

Vastaus on kriittinen ajattelu, jota voidaan kutsua myös skeptisyydeksi.

Skeptisyys mielletään usein kansan suussa tarkoittavan epäilyä. ”Olen skeptinen” tarkoittaa useimmiten samaa kuin ”olen epäileväinen”. Tätä se onkin, mutta myös paljon muuta. Tästä blogista löydät yhden terveysaiheisiin suuntautuneen näkemyksen siitä, mitä tarkoittaa Aito Skeptisyys. Epäilyn lisäksi se on uteliaisuutta. Se on vilpitöntä halua selvittää todennäköisin totuus esitetyn väittämän taustalla. Skeptisyydessä asioita tutkitaan ja tarkastellaan ennen kuin niistä muodostetaan mielipide. Ja senkin jälkeen kanta jätetään avoimeksi uudelleentarkastelulle.

Skeptikko käyttää väittämien todenperäisyyden selvittämiseen tiedettä. Se ei ole täydellinen työkalu mutta toistaiseksi hienoin keksintö, minkä ihmiskunta on koskaan keksinyt. Tiede on järjestelmällistä todellisuuden tarkastelua, havaintojen tallentamista, hypoteesien muodostamista ja testaamista, tulosten raportointia, niiden kyseenalaistamista sekä riippumatonta varmentamista. Tiede elää jatkuvasti, kasautuu ja korjaa itseään. Se on paras keino selvittää, miten todellisuutemme toimii. Selvittäessään totuutta, skeptikko seuraa tieteellistä todistusaineistoa ja kallistuu sille puolelle, missä sitä on enemmän. Hän kuitenkin muistaa myös, että jonain päivänä tiede voi tukea jotain toista näkemystä enemmän ja se on oltava valmis myöntämään. Skeptikon on oltava siis kriittinen myös itseään kohtaan.

Aitoa skeptisyyttä ei tule sekoittaa kyynisyyteen, pseudo-, tai hyperskeptisyyteen. Toisin kuin skeptikko, kyynikko suhtautuu jo lähtökohtaisesti ihmisten motiiveihin erittäin negatiivisesti. Aito skeptikko ei tee mitään ennakko-odotuksia ilman hyvää syytä. Pseudoskeptikko on puolestaan henkilö, joka etsii näennäisesti totuutta vain yhdestä suunnasta ja asettaa erilaiset vaatimukset muista lähteistä tulevalle informaatiolle. Pseudoskeptikko ei yleensä myöskään osaa kohdistaa kritiikkiä itseään kohtaan. Hyperskeptisyydessä nostetaan epärealistisen korkeat standardit kaikelle todistusaineistolle, eikä lopulta voida vetää mitään hyödyllisiä johtopäätöksiä niin käytännön kuin teoriankaan kannalta.

Terve skeptisyys ottaa myös huomioon sen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvin epärationaalinen olento. Meillä on luontainen taipumus tehdä uusien asioiden suhteen nopeita ratkaisuja, jotka usein perustuvat kaikkeen muuhun kuin kriittiseen ajatteluun. Meihin vetoaa esimerkiksi ajatus luonnollisuudesta, annamme suuren todistusarvon läheisten ihmisten kertomuksille ja ymmärrämme valtavan huonosti tilastoja/todennäköisyyksiä. Skeptikko on altis näille luontaisille harhoille siinä missä muutkin, mutta pyrkii tietoisesti varomaan niitä. On myös huomattavaa, että tiede on prosessina suunniteltu nimenomaan minimoimaan inhimilliset harhat, mikä tekee siitä skeptikon ykköstyökalun.

Blogin perusfilosofia

Tässä blogissa tarkastellaan erilaisia terveysaiheita mahdollisimman paljon uteliaan ja avoimen skeptisyyden hengessä. Joihinkin asioihin voidaan ottaa jyrkästi kantaa, mikäli siihen on aihetta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kanta olisi järkähtämätön vaan uuden todistusaineiston valossa sitä on mahdollista muuttaa. Blogissa käydään myös läpi kriittisen ajattelun perusperiaatteita, joita jokainen voi soveltaa omassa terveystiedon etsinnässään. Kovin syvällisiin pohdintoihin skeptisyyden ja kriittisen ajattelun filosofiasta tai terminologiasta ei sukelleta, vaikka nekin mielenkiintoisia aiheita olisivat.

Artikkelit jaetaan erilaisten aihealueiden mukaan, kuten kriittinen ajattelu, vaihtoehtohoidot ja ravitsemus. Mukana on lisäksi satunnaisia popularisoivia artikkeleita sydäntutkimuksesta, mikä on kirjoittajan ominta osaamisaluetta. Kirjoitukset toimivat samalla esimerkkinä siitä, millaista totuuden löytäminen tieteen keinoin on.

Yksi blogin keskeisiä perusajatuksia on se, että optimitilanteessa terveyden ylläpitämisen ei tulisi olla koko elämää hallitseva piirre. Ei ajallisesti eikä taloudellisesti. Elämässä pitää olla paljon muutakin. Jokaisen aterian ei tarvitse olla terveyttä edistävä ja kaikki mahdolliset terveyteen vaikuttavat tekijät tulee aina pistää jonkinlaiseen järkevään perspektiiviin. Jos siis olet jo tästä perusfilosofiasta eri mieltä, tämä blogi ei ehkä ole sinua varten. Täältä et myöskään löydä juuri sinulle suunnattuja neuvoja sairauden, puutostilan tai muun vastaavan vaivan hoitoon.

Kyky kriittiseen ajatteluun ei vaadi vuosien opiskelua, pitkää ikää tai akateemisia loppututkitutkintoja. Se vaatii vain uteliaisuutta, oppimishalua, nöyryyttä ja avoimuutta.

Sitä on Terve Skeptisyys.

Tervetuloa mukaan!

 

 

 

(Sosiaalisen median puolella näkyvä parsakaaliaivokuva on löydetty DeviantArtista ja sitä käytetään tekijän luvalla. Ellei toisin mainita, muiden kuvien lähteenä on photodune)

2 Comments

  1. Kun minä itse ’maalaisjärjelläni’ ajattelen jotain vaikka tätä asiaa, niin tulen ajattelussani lopputulokseen, josta osa on tutkitusti totta ja osa omaa projektio tai. Jos , kuvitelmaani, heijastusta menneisyydestäni, kokemuksistani, tunteistani. Mistä tuuee se informaatio joka luo käsitykseni, joka mielestäni varmasti on totta? 1 Opittu (kirjoista, kokemuksistani ) tieto, joka on totta ja johon voin luotttaa (uskoa silloin se ei välttämättä ole totta) 2. Tieto jonka ns. asiantuntija on antanut, jonka uskon olevan totta. Se on totta tai ei ole totta. 3. Geeneissäni oleva tieto, vaistotieto (esim kuinka lapsia hoidetaan kuin orangutangit omiaan, mikä on syötävää, terveellistä, hyväksi, pahaksi) Tämä on evoluution toimivaksi testaamaa tietoa. 4. Kollektiivisen alitajunnan kautta tuleva tieto ihmikunnalta ja luonnosta. Se on totta tai ei ole totta.
    Tämä kaikki on maalaisjärjellä ajateltu ja on totta tai ei ole totta.
    Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat opiskelleet ja opettanut vuosia jotain alaa. Lopettaneet siitä puhumisen ja sanovat etteivät tiedä siitä mitään.

    1. Nyt täytyy sanoa, että en aivan täysin ymmärtänyt kommenttiasi mutta kiitos siitä kuitenkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *