Ajankohtaista: viime viikkojen rasva- ja kolesterolitutkimuksia

Edelleen puhutaan siitä, että ravitsemustutkimuksen piirissä käydään ”rasvasotaa”. Tämä saa pontta aina siitä, kun joku uusi tutkimustulos julkistetaan. Taikka sitten siitä, että joku nimekäs tutkija antaa kohahduttavia lausuntoja. Ne tuntuvat aina näyttävän samaan suuntaan – koko ajan tulee uutta tietoa siitä että ravitsemussuositusten mukainen neuvo korvata eläinrasvoja kasvirasvoilla on väärin.

Mutta onkohan asia ihan näin? Listataanpas tähän muutamia viimeisen n. 1,5kk aikana julkaistuja tutkimuksia. Kuinka moni näistä on ylittänyt uutiskynnyksen? …Continue reading

Valtimotaudin alku ja juuri – Osa 2.

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi valtimotaudin kaikkein ensimmäinen, välttämätön vaihe – LDL-kolesterolin juuttuminen valtimon seinämään. Se antaa koko prosessille alkusysäyksen. Tässä osassa jatketaan siitä, mikä tuota prosessia viimekädessä pitää käynnissä. Toisin sanoen, jos LDL:n juuttuminen on valtimotaudin alku, mikä on se ylläpitävä juuri? …Continue reading

Valtimotaudin alku ja juuri – Osa 1.

Olen kirjoitellut muutamia kirjoituksia kolesteroliin liittyen tässä blogissa ja muutamissa muissa paikoissa. Aikaisempi kirjoitukseni verisuonen kalkkeutumisesta on yksi blogini luetuimpia; suuret kiitokset siitä kaikille kiinnostuneille! Myös haastatteluni Sfääri-ohjelmassa ylsi pitkäksi aikaa HSTV:n katsotuimpien joukkoon. Näistä on herännyt paljon kysymyksiä ja hyvää keskustelua. Itse koen asian erittäin tärkeäksi ja aina kun aikataulut antavat periksi keskustelen aiheesta mielelläni. Näen tämän osana aloittelevan tutkijan työtä – onhan yliopistojen lakisääteisenä tehtävänä ‘yhteiskunnallinen vaikuttaminen’. Palkkani on viime kädessä peräisin verorahoista, joten minulla on myös velvollisuus jakaa tietoa takaisin aiheesta, jonka parissa työskentelen.

Jaarittelut sikseen. Yksi parhaista kysymyksistä on se, mikä siinä kolesterolissa oikein mättää? Minkä ihmeen takia elimistö tuottaa sellaista tavaraa, joka on meille loppujen lopuksi jopa haitallista? Kolesterolin vaikutuksen kieltäjät (kolesterolidenialistit) saattavat joskus esittää sellaisiakin väitteitä, että LDL jollakin tavalla ”korjaa jotain” valtimon seinämässä. Kuinka se siis voisi olla haitallista? Onko tälle väittämälle teoreettista pohjaa?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman yleistajuinen katsaus siihen, mikä on lopullinen syy sille miksi kolesteroli on elimistölle joissakin tilanteissa ongelmallinen. Näkökulma nojaa tälläkin kertaa puhtaasti perusbiologiaan. Lääke- yms tutkimuksia ei tarvita tämän kysymyksen tarkasteluun. Itse asiassa tutkijoiden konsensus LDL-kolesterolin syytekijävaikutuksesta oli selvä jo vuonna 1986, kun ensimmäinen statiini-tyyppinen kolesterolilääke sai myyntilupansa vasta seuraavana vuonna. On siis turha väittää, että kolesterolitutkimus liittyisi kiinteästi aina vain lääkkeisiin. …Continue reading

Katseet taakse ja eteen

Vuosi on saatu vaihdettua ja monestakin syystä historiallinen 2016 on takanapäin. Uusia blogautuksia on jo valmiina odottamassa julkaisuaan mutta ennen kun niiden osalta saadaan 2017 rullaamaan, halusin luoda pienen katsauksen edellisvuoteen blogini näkökulmasta. Yleensä tällaiset kirjoitukset tehdään lähempänä vuodenvaihdetta mutta parempi myöhään kuin vielä myöhempään. …Continue reading

Tiedeuskovaisuus ja skientismi

Nyt kun on vauhtiin päästy, jatkan vielä samalla teemalla kuin pari aikaisempaa kirjoitustani. Olen perustellut, miksi tiede on hienoa ja postmodernistinen käsitys kaiken tiedon suhteellisuudesta on huono tapa ajatella. Edellisessä kirjoituksessa pyrin vastaamaan kysymykseen ”Miksi luottaa tieteeseen vaikka se tekee virheitä?”, jonka totesin olevan yksi yleisimmistä kysymyksistä joita kuulee kun yrittää viedä melkeinpä mitä tahansa keskustelua tieteellisen todistusaineiston valokeilaan.

Toinen kutakuinkin yhtä yleinen, on loukkaukseksi tarkoitettu hätähuuto: ”Olet tiedeuskovainen!”

Tämä on ymmärrettävä reaktio henkilöltä, jolla on uskomuksia joiden perusta on epätieteellinen. Kokiessaan ne uhatuksi ja muiden keinojen loppuessa, on helpointa antaa tunteiden viedä ja taantua nimittelyn tasolle. Valitettavasti tämä loukkaukseksi tarkoitettu parkaisu paljastuu hyvin ohuen pinnan alta käsittämättömän huonoksi. Se paljastaa, ettei esittäjä ymmärrä mitään käyttämästään sanasta ja yleensä vieläpä loukkauksen kohde voi olla varsin ylpeä nimityksestään. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi. Lisäksi kerron miten loukkaus tulee oikeaoppisesti muotoilla. Tosin, oikeassa muodossaan se pätee melko harvoihin. …Continue reading

Tieteeseen voi luottaa, KOSKA se tekee virheitä

Vuosia sitten oikean polveni eturistiside katkesi itsepuolustustreeneissä ja päädyin niin sanotusti Pöydälle. Minut nukutettiin ja polveen rakennettiin uusi ristiside takareidestä otetun jännesiirteen avulla. Käytössä ollut kirurginen operaatio on seurausta pitkällisestä alan tutkimuksesta. On melko varmaa, että vuosi(kymment)en saatossa osa tutkimuksista on sisältänyt vääriä löydöksiä. Osa on ehkä ollut jopa tarkoituksella vilpillisiä. On myös mahdollista että nukutusaineen valmistanut firma on historiansa aikana syyllistynyt tutkimustiedon pimittämiseen. Ehkä joku saamiini kipulääkkeisiin johtaneista tutkimuksista sisälsi väärennettyä tietoa.

Mutta polvi tuli nopeasti kuntoon ja olen sen jälkeen lisännyt kyykkymaksimiini n. 50kg.

Edellisessä kirjoituksessa otin kantaa sen puolesta, että tiede on todellisuuden tutkimisen välineistä ylivoimaisesti paras. Kritisoin postmodernismia, jossa kaikenlaisen tiedon katsotaan olevan relativistista – suhteellista riippuen katsontatavasta. Olen kirjoittanut tästä ennenkin ja törmännyt samankaltaisiin vasta-argumentteihin. Tutkijat tekevät virheitä, he syyllistyvät tutkimustiedon väärentämiseen, rahoittajat ohjaavat tutkimusta, jne. Miten siis voin sanoa että tiede on toistaiseksi paras keino todellisuuden tutkimiseen? Tässä kirjoituksessa väitän että kysymykseen “Miksi luotat tieteeseen kun se tekee niin paljon virheitä?” oikea vastaus on “Luotan siihen juuri siksi että se tekee virheitä”. …Continue reading

Ajankohtaista: Lääketieteen ja täydentävien hoitojen vastakkainasettelu auttaa potilasta

Eilen ilmestynyt YLE:n terveysuutinen herätti ajatuksia. Kirjoituksen otsikko oli päinvastainen tähän nähden ja se perustui useisiin haastatteluihin. Aiheena oli se, minkälainen rooli erilaisilla “täydentävillä hoidoilla” tulisi olla terveydenhuollossa. Useat haastateltavista olivat sitä mieltä, että niiden pitäisi ehdottomasti olla mukana. Tätä kantaa edustivat mm. itse vakavista sairauksista toipuneet henkilöt sekä erilaisia ihmistieteitä edustavat tutkijat.

Kirjoituksessa on taustalla hyvä ajatus mutta valitettavasti myös hirmuinen määrä kritisoitavaa. Itsekin pyrin ehdottomasti siihen että rakentavaa keskustelua voitaisiin käydä kaikkien osapuolten välillä. Vaikka joskus kirjoitan terävästkikin, se ei tarkoita sitä ettenkö voisi muuttaa mielipidettäni hyvien perustelujen myötä. Tässäkin tekstissä otan jyrkästikin kantaa mutta en tarkoita sitä kenellekään henkilökohtaisesti. Uskon vakaasti siihen, että suurin osa ihmisistä kaikilla osapuolilla haluaa viimekädessä parasta vakavasti sairaille potilaille. …Continue reading

Detoxikologiaa – Osa 1,5

Cytochrome P450 (CYP2D6) liver enzyme in complex with the drug q

Detoxikologian ensimmäisessä osassa luotiin pintapuolinen katsaus mm. toksikologian (eli myös farmakologian) peruskäsitteistöön. Puhuttiin paljon siitä, kuinka maksa vastaa suurimmasta osasta elimistön vierasaineiden poistoa – ihan ilman apua. Tämä kirvoitti hyviä kommentteja, joista sain idean lyhyempään tarkentavaan kirjoitukseen. Se asettuu sopivasti tähän 1. ja 2. osan väliin.

Jotta detoxikologiasta saadaan selkeämpi käsitys, voi olla paikallaan luoda vielä vähän tarkempi katsaus siihen, miten (ja jopa miksi) elimistö hoitaa jätteenpuhdistuksensa ihan molekyylitasolla. Tätä varten tutustutaan pikaisesti sytokromi P450-entsyymeihin (lyhennetään jatkossa CYP) sekä kurkistetaan hiljattain Nobel-palkinnosta tutuksi tulleeseen prosessiin, nimeltään autofagia. Olisiko siitä todelliseksi detox-mekanismiksi? …Continue reading

Detoxikologiaa – Osa 1.

Detox. Siinäpä sana, mikä tulee vastaan tuon tuostakin terveysaiheisissa keskusteluissa, uutisissa, lehdissä ja kirjoissa. Sana viittaa populaarissa merkityksessä “myrkkyjen poistoon”, joskaan yleensä ei määritellä yhtään sen tarkemmin, mistä myrkyistä on kyse tai miten ne tarkkaan ottaen poistetaan. Tämä ei estä myymästä detox-termin varjolla toinen toistaan kirjavampia ruokia, juomia, ravintolisiä, kirjoja, ruokavalioita ja vaikka mitä.

Professori Juhani Knuuti on jo aikaisemmin kirjoittanut aiheesta erinomaisen kirjoituksen, joka kannattaa ehdottomasti lukea. Aihe on kuitenkin iskostunut terveysaiheiseen populaarikulttuuriin niin tiukasti, että sitä pitää ruotia useammasta näkökulmasta. Tällä kertaa löimme turhautuneet päämme yhteen TtM, farmaseutti ja terveysalan moniottelija Timo Kettusen kanssa. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää sitä, minkä takia detox näyttää oikean, (lääke)tieteellisen toksikologian valokeilassa tarkasteltuna totaaliselta huuhaalta.

Yleinen ja lakoninen kritiikki detoxia vastaan on todeta, että maksa ja munuaiset hoitavat myrkkyjen poiston varsin hyvin ilman apuakin. Toisaalta voidaan yhtä helposti todeta, ettei detox-tuotteista tai -kuureista ole juuri mitään tieteellistä näyttöä. Nämä pitävät paikkansa mutta jos tämä riittäisi, kukaan ei uskoisi detox-tuotteiden puhdistaviin ominaisuuksiin. Siksi pureudumme tässä kirjoituksessa paljon syvemmälle ja tuomme peliin (toivon mukaan) uutta näkökulmaa. …Continue reading