Ajankohtaista: viime viikkojen rasva- ja kolesterolitutkimuksia

Edelleen puhutaan siitä, että ravitsemustutkimuksen piirissä käydään ”rasvasotaa”. Tämä saa pontta aina siitä, kun joku uusi tutkimustulos julkistetaan. Taikka sitten siitä, että joku nimekäs tutkija antaa kohahduttavia lausuntoja. Ne tuntuvat aina näyttävän samaan suuntaan – koko ajan tulee uutta tietoa siitä että ravitsemussuositusten mukainen neuvo korvata eläinrasvoja kasvirasvoilla on väärin.

Mutta onkohan asia ihan näin? Listataanpas tähän muutamia viimeisen n. 1,5kk aikana julkaistuja tutkimuksia. Kuinka moni näistä on ylittänyt uutiskynnyksen?

Artikkeli:

Effects of a very high saturated fat diet on LDL particles in adults with atherogenic dyslipidemia: A randomized controlled trial

Kommentti:

Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttaa yhdysvaltalainen professori Ronald Krauss. Hän on pitkän linjan arvostettu sydäntutkija mutta niin ikään tunnettu muutamista hieman valtavirrasta eriävistä näkemyksistään. Hänen ryhmänsä on kuuluisan ravitsemustutkimusten meta-analyysin takana, joka muutamia vuosia sitten antoi mainitulle ”rasvasodalle” oikein kunnolla potkua. Siinä näytettiin, ettei tyydyttynyt rasva ollut väestötasolla itsenäinen sydäntautien riskitekijä. Rasvakeskustelu ei sen jälkeen ole ollut entisellään. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että kyseisen meta-analyysin ensimmäinen kirjoittaja, tri Patty Siri-Tarino on kirjoittanut hiljattain kolesterolitutkimuksen historiikin yhdessä Kraussin kanssa. Siinä he tekevät varsin selväksi, mitä mieltä ovat veren kolesterolipitoisuuden merkityksestä:

Krauss ja Siri-Tarino toteavat, että LDL-kolesterolin syy-yhteys valtimotautiin on kiistaton. He kuitenkin muistuttavat, että niin HDL- kuin LDL-hiukkasillakin on alaluokkia joiden riskitekijävaikutus vaihtelee.

Krauss on esittänyt 1980-luvulta saakka, että LDL-hiukkasten koko on tärkeä tekijä sydän- ja verisuonitautiriskissä. Tämä ei kuitenkaan ole vakuuttanut laajempaa tiedeyhteisöä 30 vuoteen eikä partikkelikokomittausta pidetä edelleenkään niin merkittävänä asiana, että sitä kannattaisi rutiinisti seurata (tai että siihen kannattaisi puuttua muiden hoidon kohteiden ohjella/sijaan). Hiukkaskokoa ja sen merkitystä kuitenkin tutkitaan edelleen. Aika näyttää, jääkö se lopullisesti unholaan vai voitaisiinko sitä käyttää esimerkiksi tietyntyyppisten potilasryhmien (esim. diabeetikot) tarkempaan erotteluun riskin perusteella.

Tässä uudessa työssä, Kraussin labra värväsi mukaan koehenkilöitä, joilla on veressään pääasiassa pienempiä LDL-hiukkasia (Kraussin määrittelemä ”B-tyyppi”) ja heidät satunnaistettiin joko runsaasti (18% kokonaisenergiasta) tai vähän (9%) tyydyttynyttä rasvaa sisältävälle ruokavaliolle. Hiilihydraattien, proteiinin ja kokonaisrasvan määrä oli kutakuinkin sama. Tyydyttyneen rasvan lähteenä oli joko täys- tai vähärasvaiset maitotuotteet ja määrää säädeltiin korvaamalla se kertatyydyttymättömällä rasvalla. Huomattakoon vielä että hiilihydraatin määrä oli molemmissa ruokavalioissa 39-37% ja muutokset tehtiin lähtötasosta 55%. Kyseessä on siis niukin naukin jopa karppaukseksi luokiteltava ruokavaliomuutos.

Tuloksena oli, että runsaammin tyydyttynyttä rasvaa syönyt koeryhmä koki LDL-hiukkasten pienenmistä yhä edelleen.

Tämä pitää tietysti laittaa muiden samankaltaisten tutkimusten kontekstiin eikä se yksittäisenä tuloksena kerro vielä paljoa. Ja kuten todettua, partikkelikoko ja sen muutokset eivät välttämättä ole kliinisesti merkitseviä. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin myös kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja apoB:n (LDL-hiukkasten määrän tarkempi mittari) huononemista. Niillä todennäköisesti ON merkitystä.

Näitkö tästä otsikoita? ”TYYDYTTYNEELLÄ RASVALLA KARPPAAMINEN HUONONTAA VERIARVOJA”?

Minä en.

Toinen tutkimus:

Systematic review and meta-analysis of dietary carbohydrate restriction in patients with type 2 diabetes

Kommentti:

Tanskalaisen proffan, Arne Astrupin johdolla tehty satunnaistettujen tutkimusten koonti- eli meta-analyysi. Sisältää 10 tutkimusta, joissa vertailtu VHH:ta (alle 45% energiasta hiilareina) runsashiilarisempaan ruokavalioon. Jos lukee internettiä, karppauksen pitäisi olla varsinkin diabeetikoille ylivoimainen tapa paitsi laihtua, myös hallita verensokeria, eikö?

Onhan se, jos katsotaan tilannetta alle vuoden mittakaavassa. Vuoden kohdalla erot ovat jo tasoittuneet. Silmiini ei sattunut otsikoita huutaen ”KARPPAUKSEN HYÖDYT LYHYTKESTOISIA”.

Jos tuntuu että karppaus toimii omalla kohdalla, mikäs siinä. Kunhan pitää myös huolen siitä, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijät pysyvät kunnossa tai mielellään paranevat. Yleensä tämä vaatii sitä, että jopa karpatessa rasvan lähteenä kannattaa olla joku muu kuin voi/kookosöljy tms.

Tästä päästäänkin kolmanteen tutkimukseen…

Comparison of the impact of SFAs from cheese and butter on cardiometabolic risk factors: a randomized controlled trial

Kommentti:

Satunnaistettu tutkimus, missä tavoitteena oli selvittää juuston ja voin vaikutuksia veren rasva-arvoihin sekä muutamiin muihin sydäntaudin riskitekijöihin. Samat henkilöt suorittivat peräjälkeen kaikenkaikkiaan viisi erilaista ruokavaliota, joissa energiamäärä oli sama. Muuttujina rasvan laatu ja hiilareiden määrä:

Tulokseksi saatiin, että kun verrataan reilummin tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä ruokavalioita vähärasvaiseen (runsashiilariseen) ruokavalioon, juustolla ja voilla on eriäviä vaikutuksia:

Molemmat kuitenkin huonontavat rasva-arvoja, sillä nostavat sekä LDL-kolesterolin että apoB:n määrää – voi selvästi enemmän.

Näitkö otsikoita ”VOIN SYÖNTI NOSTAA KOLESTEROLIA”? Itselleni ei tullut vastaan.

Maaliskuun 17.-19. päivä Washingtonissa järjestettiin American College of Cardiologyn vuosittainen kokous. Kyseessä on yksi maailman tärkeimmistä kardiologian alan kokouksista, joka kerää yli 18 000 osallistujaa. Nämä ovat kuin tutkijoiden ja terveydenhuoltoalan festarit. Suuria esiintyjiä odotetaan jännityksellä ja tilaisuudessa on mainio tilaisuus tavata vanhoja ja tehdä uusia tuttavuuksia.

Tänä vuonna ylivoimaisesti suurin uutinen oli ensimmäinen ”kova” tutkimus uusista LDL-kolesterolia alentavista pistoksina annosteltavista lääkkeistä. Aikaisemmin on tiedetty niiden alentavan kolesterolia todella tehokkaasti ja johtavan valtimotautimuutosten vetäytymiseen. Samaan aikaan kun tutkimuksesta kerrottiin ACC17-kokouksessa, se julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicine-lehdessä.

Tämän yhteenvedon neljäs tutkimus on siis:

Evolocumab and Clinical Outcomes in Patients with Cardiovascular Disease

Kommentti:

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus monesta. Useat isot lääkeyhtiöt kehittelevät nimenomaan näitä tämäntyyppisiä pistoksina annettavia ’biologisia lääkkeitä’ LDL-kolesterolin alentamiseen. Sitä pidetään nykytiedon mukaan niin tärkeänä, että ainakaan näissä ensimmäisissä tutkimuksissa ei ole katsottu edes eettiseksi testata uusia lääkkeitä täysin itsenäisesti lumelääkkeeseen verrattuna. Tästä syystä molemmat vertailuryhmät käyttävät jo statiinia mutta uusi lääke lisätään sen päälle (toisessa ryhmässä lisätään lumelääke).

Tulokset ovat rohkaisevia ja mielenkiintoisia.

Johtuen statiinilääkityksestä, koehenkilöillä oli LDL-kolesteroli jo lähtötasolla 2,4 mmol/l, mikä on kohtalaisen hyvä. Suositus koko väestölle on alle 3,0 mutta sepelvaltimotautipotilaille (joita tässä tutkittiin) tavoite on alle 1,8. Uuden lääkkeen avulla LDL laskettiin jopa alle 0,8 ja sen seurauksena oikeaa lääkettä saaneessa ryhmässä tapahtui n. 15% vähemmän sydänkohtauksia. 4-vuotiseksi kaavailtu tutkimus sai tilastollisesti merkitsevän tuloksen jo 2,2 vuodessa, jolloin se keskeytettiin ennenaikaisesti.

Ero sydäntapahtumien määrässä on pieni mutta merkitsevä ja lyhyt seuranta-aika ei riittänyt havaitsemaan eroa suoranaisissa kuolemissa (toinen syy lienee siinä, että koehenkilöt olivat nuorehkoja, vain hieman päälle kuusikymppisiä miehiä ja naisia). Tulos on kuitenkin erittäin tärkeä sillä se osoitti myös, että äärimmäisen alhainen LDL vaikuttaisi verrattain turvalliselta (haittojen määrä oli vähäinen) ja että mitä alemmas mennään, sen parempi.

Todelliset haitat ja hyöty tulevat kuitenkin esiin vasta pitkällä aikavälillä useiden tutkimusten toimesta. Tällä hetkellä näiden lääkkeiden käyttöönottoa hidastaa erittäin korkea hinta, joka tuskin lähiaikoina laskee.

Tänä viikonloppuna putkahti ulos vielä yhteenvedon viides tutkimus niin ikään arvostetussa The Lancet-lehdessä:

Coronary atherosclerosis in indigenous South American Tsimane: a cross-sectional cohort study

Kommentti:

Tässä tutkimuksessa matkattiin Etelä-Amerikan viidakkoon tarkastelemaan Tsimane-kansan terveyttä. Kyseessä on eristyksissä elävä metsästäjä-keräilijäheimo, jonka ravinnosta yli 70% koostuu hiilihydraateista. Heillä on myös suuri alttius loisille ja tartuntataudeille, joiden arvellaan olevan yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin. Kirjallisuuskatsauksensa perusteella tutkijat tulivat siihen tulokseen, että elinolosuhteistaan huolimatta Tsimane-heimon jäsenillä on kaikkein vähiten sydän- ja verisuonitautia maailmassa. Heidän kolesteroliarvonsa on länkkäreihin verrattuna matala läpi koko iän. Ja vastoin Googlen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan oppeja, ravinnon suuri hiilaripitoisuuskaan ei tee näistä ihmisistä lihavia.

Pitää toki muistaa, että kyseessä on poikkileikkaustutkimus (ilman seuranta-aikaa) ja kaikissa elämäntavoissa on lukematon määrä sekoittavia tekijöitä. Tämä ei ole ainoa laatuaan, sillä Tukisentan ylängöillä Uudessa-Guineassa asuvat alkuperäisväestöt voivat syödä jopa yli 90% energiastaan hiilihydraatteina ilman että heillä esiintyy juurikaan sydänsairauksia taikka ylipainoa. Tutkimukset alkuperäisväestöistä tarjoavat materiaalia monenlaisiin tulkintoihin mutta kuten kaikki muutkin, ne pitää tulkita laajemmassa asiayhtedessä.

Loppuun vielä bonus:

Dietary Fatty Acids and Coronary Heart Disease in Mortality in the Alpha Omega Cohort

Kommentti:

Tätä ei ole vielä vertaisarvioitu, vaan tulos on julkaistu kongressissa lyhennelmänä. Siinä kuitenkin vihjaillaan siihen suuntaan että (jälleen kerran) tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään vähentää sydänkuolleisuutta. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on hyvässä hoidossa olevat potilaat, jotka ovat jo yhden infarktin sairastaneet. Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä kun tulos pääsee lehteen saakka.

Yhteenveto:

Kun katsoo kuluneen 1,5kk aikana uutisoituja rasva- ja kolesterolitutkimuksia, ainakin omaan mieleeni on jäänyt vain Salim Yusufin kohahduttanut video (johon kirjoitimme Timo Kettusen kanssa kommentin täällä). Samaan aikaan kuitenkin tapahtuu paljon sellaista, mistä ei saa kovin raflaavia otsikoita. Ne kun tukevat edelleen vallitsevaa viisautta: suosi pehmeitä rasvoja kovien sijaan ja tarkkaile LDL-kolesteroliasi.

Tylsää ku mikä mutta suurin osa tutkimuksista puoltaa sitä. Edelleen.

TL;DR:

Lyhyen ajan sisällä on isosti uutisoitu vain yhdestä ravinnon rasvoja ja veren kolesteroliarvoja koskevasta raflaavasta tuloksesta. Samaan aikaan on kuitenkin julkaistu viisi muuta tulosta:

  1. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä maltillisesti vähähiilihydraattinen ruokavalio huonontaa kolesteroliarvoja niillä, joilla LDL-hiukkaset ovat pieniä
  2. Karppaus tuottaa parempia tuloksia verensokerin ja painon hallinnassa vain alle vuoden aikajänteellä
  3. Voi ja juusto huonontavat kolesteroliarvoja. Voi selvästi enemmän kuin juusto.
  4. Uusi, pistoksena käytettävä kolesterolilääke laskee LDL:n super-alas ja vähentää myös sydänkohtauksia
  5. Etelä-Amerikasta raportoidaan heimosta, jolla lienee vähiten sydänsairautta maailmassa. Heillä on jatkuvasti matalahko kolesteroli ja he saavat energiastaa yli 70% hiilihydraatteina
  6. (Bonus) vertaisarvioimattoman tuloksen mukaan, sydänkohtauksen sairastaneilla tyydyttyneen rasvan vaihtaminen tyydyttymättömään vähentää kuolleisuutta.

35 Comments

  1. Oppija sanoo:

    Nimenomaan tietoa siihen, miten tietoa voisi analysoida taidokkaammin kliinikon näkökulmasta. Alamme sisälläkin on niin paljon hnkkoht. vinoumia, että välillä tuntuu kaipaavan parempia työkaluja jotta voisi tarkastella muiden väitteitä vieläkin kriittisemmin.

    Ehkä Pauli voisi järjestää webinaarin yms. otsikolla ”Oma matkani akateemisessa maailmassa”, jossa jakaisit ajatuksiasi/näkökulmiasi enemmän?

    Kiitos kuitenkin vastauksista ja linkeistä! 🙂

    1. Pauli sanoo:

      Olkaapa hyvä! Ja pitääpä miettiä, olisiko tuollaiselle webinaarille yleisöä/sisältöä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *