Niin tietämätön, että luulee tietävänsä

Ajattele asiaa, missä olet todella hyvä tai josta satut tietämään poikkeuksellisen paljon. Se voi liittyä työhösi, harrastuksiin tai johonkin muuhun, mihin olet perehtynyt. Ehkä olet lähestulkoon Michelin-luokan kokki tai olet opiskellut Skotlannin historian läpikotaisin. Jokaisella on joku erityisosaamisalue.

Melko varmasti olet myös kohdannut elämässäsi hetkiä, jolloin juuri oma osaamisalueesi tulee vastaan mielestäsi hirvittävällä tavalla väärin kuvattuna. Jos olet ollut kokkaamassa vuosien kokemuksella bravuuriruokaasi, ehkä joku einesruoalla elävä aloittelija on tullut kertomaan että teet sen väärin. Tai katsoessasi Braveheart-elokuvaa, joudut pyörittelemään jatkuvasti silmiäsi historiallisille epätarkkuuksille. Ehkä olet jopa kohdannut ihmisen, joka perustaa kaiken tietämyksensä Skotlannin historiasta kyseiseen elokuvaan.

Mieti kokemaasi turhautumisen määrää.

Ja sitten muista, että sinä itse voit olla jollekin toiselle samanlaisen turhautumisen lähde. …Continue reading

Ajankohtaista: Séralinin uudet kujeet

Gilles-Éric Séralini on monelle geneettisesti muunneltuja organismeja (GMO) koskevaa keskustelua seuranneille tuttu nimi. Hän on algerialaissyntyinen, ranskalaisen Caenin yliopiston molekyylibiologian professori ja pitkän linjan GMO-vastustaja. Séralinin tutkimukset ovat saavuttaneet tiedeyhteisössä ja populaarimediassa varsin ristiriitaisen maineen. Tietyissä piireissä häntä pidetään suurena sankarina, jonka puolesta ylläpidetään jopa “riippumatonta” nettisivua mutta toisaalla hänen nimensä on synonyymi epäluotettavalle tutkijalle.

seraliniNiin kutsutun ”Séralini-tapauksen” (engl wiki: The Séralini Affair) jälkeen miehestä ei ole kuulunut juuri mitään, kunnes viime viikolla hän nousi jälleen puheenaiheeksi uudella tutkimuksellaan, mikä ansaitsee tarkemman silmäyksen. Tämän lyhyen kirjoituksen tarkoituksena ei ole ottaa yleisesti kantaa GMO-aiheeseen, sillä se on paljon laajempi, kuin yksittäisen värikkään tutkijan (ja hänen tutkimusryhmänsä) edesottamukset. …Continue reading

Tieteen asiantuntijat ja heihin vetoaminen

3d brain and a backboard. Concept of intelligence

Internet-keskusteluissa on yleistymässä trendi, jossa keskustelukumppanin argumentointitaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tällainen “metakeskustelu”, eli ‘keskustelusta keskustelu’ oli vielä muutamia vuosia sitten lähinnä ainoastaan aktiivisten skeptikoiden suosima retorinen tekniikka, joilla he osoittivat monenlaisen huuhaan levittäjien argumentointivirheitä. Nykyään käytäntö on levinnyt paljon laajemmalle ja netistä löytyykin useita sivuja, joihin yleisimpiä argumentointivirheitä on kerätty. Trendi on mielenkiintoinen ja parhaillaan parantaa keskustelun tasoa kun molempien puolien on muotoiltava argumenttinsa mahdollisimman loogisesti. Pahimmillaan se kuitenkin sotkee koko keskustelun tehden siitä pelkkää epämääräistä argumentointivirheiden huutelua.

Yksi yleisimmistä mutta myös väärinymmärretyimmistä argumentointivirheistä on vetoaminen auktoriteettiin (engl. ’appeal to authority’). Se tarkoittaa sitä, että jonkun väittämän kerrotaan olevan totta siksi, koska auktoriteetti A sanoo niin. Koska tiede ja sitä tekevät tutkijat ovat skeptikoiden arvostamia tiedonlähteitä, heitä usein syytetään auktoriteettiin vetoamisesta tai jopa suoranaisesta auktoriteetti- tai tiedeuskovaisuudesta. Nämä ovat kuitenkin täysin virheellisiä käsityksiä, jotka perustuvat niin tieteen tekemisen, asiantuntijuuden kuin auktoriteettikäsitteenkin väärinymmärryksiin. Jos skeptikkoa vieläpä lyödään argumentointivirhekortilla, paljastuu lisäksi ettei sen esittäjä edes ymmärrä käyttämäänsä termiä. …Continue reading

Näkyvät ja näkymättömät sidonnaisuudet

IcebergNäin taannoisten eduskuntavaalien aikaan merkittävästi vaivaa sopivan ehdokkaan etsimiseen. Yritin pähkäillä eri puolueiden ja henkilöiden välillä. Hyväksyin sen, ettei täydellistä ehdokasta ole olemassakaan, joten yritin löytää sellaisen jonka kanssa olisin asioista eniten samaa mieltä. Etsinnän lomassa aloin kiinnittää huomiota siihen, kuinka perusteellisesti tietyt poliitikot ilmoittavat kaikenlaiset sidonnaisuutensa. Ilmoitettuna oli kaikkea puolison ammatista ilmaisiin pesäpallo-ottelulippuihin ja yksittäisiin aterioihin. Minulle tämä antaa henkilöstä sellaisen kuvan, että tämä pelaa yhteisten avoimuuden pelisääntöjen mukaan. Voi toki olla, että henkilö jättää paljon salattavaa mutta poliitikot tietävät myös, että heidän sidonnaisuuksiaan selvitellään julkisesti ja monenlaiset ”kohut” ovatkin osoitus siitä että avoimuus todella kannattaa.

Terveyskeskustelussa asiat nähdään usein toisin. …Continue reading

Lääke ja ruoka Hippokrateen mukaan

”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi”

Perimätiedon mukaan näin lausui Hippokrates Kosilainen (n. 460 – 377eaa), jota pidetään länsimaisen lääketieteen isänä. Hän alkoi ensimmäisenä selittää ihmisten sairauksia maallisilla syillä jumalten sijaan. Vuoteen 1997 saakka, valmistuvat lääkärimme vannovat Hippokrateen mukaan nimetyn juhlallisen valan, jossa vannoivat mm. olemaan tekemättä potilailleen harmia. Nykyään käytössä oleva vapaaehtoinen lääkärinvala edelleen perustuu antiikinaikaiseen Hippokrateen valaan.

HippocratesQuoteLausetta näkee tämän päivän terveyskeskustelussa tuon tuostakin. Se tipautetetaan usein pohjustamaan keskustelua ravitsemuksen tärkeydestä. Hippokrateen lausahduksella on suuri painoarvo – onhan se muinaista viisautta merkittävältä henkilöltä. Suomenkielinen lausehaku ”olkoon ruoka lääkkeesi” tuottaa vajaat 900 tulosta ja lauseen englanninkielinen versio jopa yli 170 000. Lausahdus koristaa niin blogeja kuin keskustelufoorumeitakin ja siitä on tehty runsaasti erilaisia graafisia versioita.

Totuus on kuitenkin se, ettei Hippokrates koskaan kirjoittanut kyseistä lausetta mihinkään. Eikä tiedossa ole sitäkään, onko hän lausunut sen jossain ääneen. Kyseessä on myytti. …Continue reading