Ajankohtaista: Hemohes, rokotteet ja lääketeollisuus

Seuraavat uutiset sattuivat uutisvirrasta silmiini lähes samanaikaisesti. Tarkoitus oli tehdä molemmista pikainen postaus blogin fb-sivulle, jossa yleensä jaan näitä lyhyempiä poimintoja mutta lähemmässä tarkastelussa nämä paljastuivatkin niin mielenkiintoisiksi, että lueskelin niitä tarkemmin ja päätinkin kirjoittaa vähän perusteellisemman yhteisblogautuksen.

Kirjoittelen tulevaisuudessa vielä erikseen lääketeollisuutta ruotivan kirjoituksen (itse asiassa useampiakin). Nyt todettakoon vain lyhyesti, että tietyt monikansalliset lääkevalmistajat ovat kiistatta syyllisiä eriasteisiin rikkeisiin alkaen aina epäilyttävistä markkinointistrategioista suorastaan järkyttäviin rikoksiin, jotka ovat maksaneet paitsi lukemattomia ihmishenkiä, myös tuottaneet valtavaa inhimillistä kärsimystä ja taloudellista vahinkoa. Kaiken ytimessä yhtenä keskeisimmistä ongelmista on se, ettei teollisuus hevin luovuta tutkimustensa raakadataa riippumattomille tutkijoille, jotka voisivat varmistaa tutkimustulokset.

Rikoksistaan huolimatta, lääketeollisuus on kuitenkin tuonut käyttöömme paljon myös toimivia tuotteita ja osa sen keräämästä kritiikistä on täysin tuulesta temmattua. Nämä pari uutista tuovat piristävää näkökulmaa aiheeseen.

Uutinen 1: Tutkimustiedon pimittäminen kulkee myös toiseen suuntaan – tutkijat eivät jaa dataansa teollisuudelle

Provosoivistakin artikkeleistaan tunnettu lääketieteen huippujulkaisu BMJ julkaisi juuri mielenkiintoisen erikoisartikkelin liittyen hydroksietyylitärkkelykseen (HES). Tarkemmin ottaen, sen käyttöön ja turvallisuuteen suonensisäisessä nesteytyksessä. Kyseessä on kauppanimeltään meille suomalaisille valitettavankin tutuksi tullut ’plasmalaajentaja’ Hemohes, josta kuusi MM-joukkueemme hiihtäjää kärysivät Lahden dopingskandaalissa 2001.

Ensin kolme pointtia taustaksi:

  • HES on yleisnimitys erikokoisille tärkkelysmolekyyleille, joita on ollut pitkään käytössä hillitsemään liiallista verenvuotoa (tai verenpaineen laskua) esim leikkauksissa, synnytyksessä, onnettomuuksissa.
  • Hoidon turvallisuus erityisesti tietyillä erittäin sairailla potilailla on kyseenalaistettu ennenkin ja joissakin tutkimuksissa on esiintynyt selkeää vilppiä
  • Vuonna 2013 julkaistiin (vieläpä valmistajan itsensä rahoittama mutta muuten riippumattomien tutkijoiden toteuttama) CHEST-niminen tutkimus, missä verrattiin HES-valmistetta suolaliuokseen tietyssä potilasryhmässä ja havaittiin sen lisäävän vakavia haittoja. Tämä johti siihen että lääkevalvontaviranomaiset sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa rajoittivat valmisteen käyttöä.

Kaikki on siis selkeää, eikö? Markkinoilla oli monikansallisen Fresenius-lääkekonsernin valmistama tuote, jonka riippumattomat australialaistutkijat osoittivat tietyillä potilailla jopa haitalliseksi. Viranomaiset reagoivat ja homma toimii kuten pitääkin.

Ei välttämättä.

Jo ilmestyessään, CHEST-tutkimus herätti keskustelua. Muut tutkijat huomauttivat tilastollisista menetelmistä ja tutkimuksen päätetapahtumien määritelmistä. Esitettiin jopa huoli siitä, ettei tulokseen voisi lainkaan luottaa.

CHEST-tutkimuksessa käytetyn HESin valmistaja Fresenius Kabi on (“yllättäen”) tyytymätön tutkimuksen tulokseen. He halusivat varmistaa australialaistutkijoiden tuloksen ja pyysivät sitä varten käyttöönsä heidän keräämäänsä raakadataa.

Tutkijat kieltäytyivät, mikä on vielä periaatteessa ihan ymmärrettävää – olisihan firmalla suuri intressi yrittää vääntää tulokset heille edulliseen muotoon.

Fresenius Kabi ei lannistunut, vaan päätti lähteä avoimuuden tielle. He pyysivät apuun BMJ-tiedelehteä, joka pyysi firmaa kääntymään nk. YODA-projektin puoleen. Kyseessä on Yalen yliopiston koordinoima avoimuusprojekti, jonka tehtävänä on toimia puolueettomana välikätenä teollisuuden ja tutkijoiden tiedonvaihdossa. Sillä on jo hyvä maine riippumattomana ja tehokkaana osapuolena. YODA olisi voinut varmistaa sekä CHEST-tutkijoille, että Fresenius Kabille hoitavansa täysin neutraalin tutkimusaineiston uudelleenarvioinnin.

YODA epäonnistui tehtävässään ja tutkijat kieltäytyivät edelleen luovuttamasta tutkimusdataansa.

yoda_fail
Ehkä Yoda ei vain uskonut tehtäväänsä tarpeeksi. Ehheheh… Okei, haen takkini.

Kuvioissa oli mukana myös Ben Goldacre, joka tunnetaan yhtenä lääketeollisuuden suurimmista vakavasti otettavistä kriitikoista (hänen kirjansa, ‘Bad Pharma’ on pakollista luettavaa terveille skeptikoille). Fresenius Kabi otti yhteyttä häneenkin ja Goldacren viesti oli selvä: CHEST-tutkijoiden tulisi luovuttaa datansa riippumattomaan uudelleenanalysointiin. Hän ymmärtää molempien osapuolien huolet ja toteaa, että saadakseen datan käyttöön, Fresenius Kabin tulisi esittää jo etukäteen tilastolliset menetelmät joita se aikoo soveltaa. Kun näistä päästäisiin yhteisymmärrykseen, ei olisi mitään syytä pimittää tietoja.

Aika näyttää, kuinka tässä käy. Kyseessä on kuitenkin varsin mielenkiintoinen tapaus, jossa tyypillinen narratiivi pahaa lääketeollisuutta vastaan taistelevista kirkasotsaisista sankaritutkijoista kääntyy täysin päälaelleen. BMJ:n artikkeli on kaikille avoin ja sisältää paljon mielenkiintoista tietoa liittyen paitsi CHEST-tutkimukseen (ja sen puutteisiin), myös laajempaan tieteelliseen kiistaan erilaisten plasmalaajentajien turvallisuudesta.

Uutinen 2: lääketeollisuuden kannustimet kehittää joko lääkkeitä tai ennaltaehkäisyä riippuvat monista tekijöistä

Toinen juttu liittyy tutkimukseen, joka ei alunperin ole edes ihan tuore mutta uutisoitiin vasta nyt sciencemag.comissa. Kyseessä on Quarterly Journal of Economics-tiedelehdessä julkaistu tutkimus, missä tarkasteltiin taloudellisten mallien avulla lääketeollisuuden kannustimia lääkkeiden tai ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittämisessä.

Tutkimusta referoi hiljattain myös Vox EU, joka johdannossaan kiteytti yleisen käsityksen lääketeollisuuden motiiveista koomikko Chris Rockin sanoihin:

“Curing AlDS? … [T]hat’s like Cadillac making a car that lasts 50 years. You know they can do it… but they ain’t gonna do nothing that f—— dumb.”

Toisin sanoen, vaikuttaa selvältä että lääketeollisuudelle olisi kannattavampaa kehittää pitkäkestoiseen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä jotka tuottavat rahaa sen sijaan, että ne kehittäisivät keinoja ehkäistä sairauden syntyä. Tämä on sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.

Maalaisjärki ei kuitenkaan yleensä tuota oikeita tuloksia, ellei sillä ole käytettävissään kaikkea aiheeseen liittyvää tietoa/ymmärrystä. Tässä tapauksessa mielenkiintoisempi kysymys liittyy lääketieteellisen tuotteen hintaan: kuinka paljon olisit valmis maksamaan ennaltaehkäisystä, jos se tarkoittaisi sitä että vältät vuosi(kymmeni)en juoksevat hoitomaksut?

Uusklassisen taloustieteen mukaan kuluttaja voisi periaatteessa maksaa ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä saman hinnan kuin vuosien hoidoista. Lääketeollisuus voisi siis hinnoitella vaikkapa rokotteen hinnan pilviin ja tällöin sen tuottaminen olisi kannattavaa.

Tähän voi kuitenkin olla toinenkin selitys, jota Harvardin ja Dartmouthin yliopistojen taloustutkijat lähtivät selvittämään. He osoittavat, että harvinaisissa taudeissa, kuten HIV:ssä, sairastumisriskissä olevien ihmisten vähäinen määrä riittää selittämään sen, miksi ennaltaehkäisevän rokotteen kehittäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan esimerkiksi HPV-rokote, jonka tarttuminen on paljon todennäköisempää, on tuottoisaa. Tutkijat sovelsivat mallejaan myös sydäntauteihin ja mielenkiintoinen tulos oli se että siinäkin tuloksena oli ettei ennaltaehkäisy kannattaisi läheskään niin paljoa kuin hoito. Oma näkemykseni on, että taloustieteen tutkijoilla ei ehkä ollut tietoa siitä että sekä sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn että hoitoon käytetään hyvin suurelta osin samoja keinoja. Tai että ennaltaehkäisykin voi tarjota firmoille tuottoa vuosikausien ajan.

Kokonaisuudessaan, tutkimus tarjoaa paljon erilaisia näkemyksiä teollisuuden kannustimiin mutta terveen skeptikon kannalta mielenkiintoisinta on sen vaikutus rokotekeskusteluun. Rokotevastaiset esittävät että “luonnollisiin” sairauksiin kehitetään rokotteita pelkästään lääketeollisuuden ahneuden vuoksi. Totuus on kuitenkin paljon mutkikkaampi. Monissa sairauksissa voisikin itse asiassa olla tuottoisampaa kehittää lääkkeitä hoitoon, eikä lainkaan rokotteita.

Kuvassa rautakeuhkoja, joita käytettiin poliopotilaiden hoidossa. BigIronLung-teollisuus ei varmastikaan olisi halunnut tukea poliorokotteen kehittämistä
Kuvassa rautakeuhkoja, joita käytettiin poliopotilaiden hoidossa. BigIronLung-teollisuus ei varmastikaan olisi halunnut tukea poliorokotteen kehittämistä

On siis selvää, että lääketeollisuuden kannustimet sairauksien ennaltaehkäisyyn voivat olla monissa tapauksissa kansanterveyden kannalta epäedullisia. Ei kuitenkaan ole perusteita sanoa, että rokotteet ovat vain rahantekovälineitä. Tuoton määrä riippuu hyvin monesta tekijästä, joista keskeisimpänä taudin esiintyvyys. Pahimmassa tapauksessa rokotevastustajat pelaavat suoraan lääketeollisuuden pussiin: kun rokotekattavuus laskee, teollisuus pääsee kaivamaan kaapistaan pölyttyneet lääkkeet jo kadonneiden sairauksien hoitoon.

TL;DR:

Tiivistelmä:

  • Uutinen 1: Riippumattomat tutkijat eivät suostu jakamaan tutkimustietojaan niin teollisuudelle kuin toisille riippumattomille tutkijoillekaan
    • Kun vaaditaan avoimuutta, sen tulee kulkea lääketeollisuuden ja tutkijoiden välillä molempiin suuntiin
  • Uutinen 2: harvinaisten sairauksien kohdalla, lääketeollisuus hyötyy enemmän hoidosta kuin ennaltaehkäisystä. Yleisimmissä sairauksissa ennaltaehkäisyssäkin voi tienata
    • Ei ole mitään mieltä sanoa, että esimerkiksi kaikki rokotteet olisivat vain teollisuuden ahneutta

2 Comments

  1. Suolaliuos ei ole plaseboa, kun kyse on nestehoidosta. CHEST-tutkimusartikkelin ensimmäinen kappale: ”The administration of intravenous fluids to increase intravascular volume is a frequent intervention in the intensive care unit (ICU), but the choice of resuscitation fluid remains controversial. Globally, 0.9% sodium chloride (saline) is the most commonly used fluid, although colloids are administered as often as crystalloids, and hydroxyethyl starch (HES) is the most frequently used colloid.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *