Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa VI: johtopäätös

Opinion road sign

Tämä kirjoitussarja starttasi väitteen arvioinnista siirtyen omien harhojen minimointiin. Sen jälkeen pohdittiin, miksi tieteelliset tutkimukset ovat parempaa todistusaineistoa, kuin kertomukset ja miten tätä aineistoa kannattaa lukea. Nyt on aika siirtyä viimeiseen osaan, eli siihen miten tästä kaikesta muodostetaan se pitkään kypsytelty Skeptinen Mielipide.

Tässä vaiheessa lienee jo selvinnyt, että ollakseen todella skeptinen jonkin asian suhteen, se vaatii ainutlaatuista ajattelua. Tarkemmin ottaen, ajattelun on aluksi pystyttävä sietämään epämukavuutta mutta myöhemmin tästä voi tulla voimavara. Yleisesti ottaen, varma tieto ja selkeät vastaukset tuntuvat meistä hyvältä. On mukava voida sanoa että kysymykseen P on olemassa vastaus X ja että jämpti on näin. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi ja harvat asiat ovat lähemmin tarkasteltuna näin selkeitä. Voikin siis tuntua, että varmuus on yleellisyys, johon skeptikolla ei ole varaa.

Tämä pitääkin paikkansa mutta vain suppealla aikavälillä.

Varmuuden mukana tulee nimittäin kyytiläinen ja se on mielipiteen muuttamisen vaikeus. Jos tuntuu siltä, että on huojentavaa olla jostain asiasta varma, sitä mielipidettä voi olla äärimmäisen vaikea muuttaa vaikka syyt olisivat erittäin painavia. Tässäkin on kyseessä psykologinen vinouma, ’takaiskuvaikutus’ (engl. Backfire effect). Se tarkoittaa sitä, että kohdatessaan todistusaineistoa joka kiistää olemassaolevan mielipiteen tai uskomuksen, ihminen kaivautuu automaattisesti poteroonsa ja takertuu siihen entistäkin tiukemmin.

Tämä ei ole sitä kriittistä ajattelua, mitä skeptisyydessä haetaan. Takaiskuvaikutus on epärationaalista.

Kun tämä vaikutus otetaan huomioon, havaitaan että aidolla skeptikolla itse asiassa ON varsin lämmin ja mukava yleellisyys käytettävissään – lupa muuttaa mieltään uuden todistusaineiston edessä. Tiede ei voi koskaan osoittaa aukottomasti mitään, joten on vain rationaalista muodostaa mielipiteensä aina senhetkisen parhaan todistusaineiston mukaan. Ajan myötä tilanne voi muuttua.

Kun puhutaan tieteeseen perustuvasta mielipiteestä, tulee olla hyvin varovainen sellaisten termien kanssa, kuten ’aukoton’, ’kiistaton’ ja ’varma’. Niitä voidaan käyttää keskeisten, selitysvoimaisten teorioiden, kuten evoluution ja gravitaation kanssa. Mielekkäämpiä käsitteitä ovat esimerkiksi ’todistusaineiston kokonaisuus’, ’paino’ ja ’todennäköisyys’. Jälkimmäinen iskeekin itse asiassa tieteellisen tiedon ytimeen; mikään ei ole varmaa, on vain todennäköisyyksiä. On periaatteessa mahdollista, että evoluutioteoria on väärässä, mutta sen todennäköisyys vaatisi niin valtaisan määrän vastakkaista todistusaineistoa, ettei se käytännössä ole mitenkään mahdollista.

Terveyteen liittyvässä tieteessä tutkimusnäyttö on aina sotkuisempaa ja siksi paljon avoimempaa tulkinnoille. On kuitenkin olemassa tiettyjä keskeisiä teorioita, jotka ovat ”aukottomia”. Esimerkiksi se, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää. Huomattavaa on, että silti löytyy niitä 100-vuotiaita jotka ovat polttaneet röökiä kymmeniä vuosia ja ovat terveitä kuin ne kuuluisat pukit. Tämä on terveyteen liittyvän tieteen perusluonne. Siksi nämä yksittäiset poikkeamat eivät koskaan riitä kumoamaan vahvojakaan teorioita, vaan aina kannattaa luottaa mielummin tutkimuksiin.

Kun oma mielipide nojaa tieteeseen, ratkaisu on tehty eri tavalla kuin esimerkiski uskonnoissa tai pseudotieteissä. Uskonnot toimivat eri tavoin; pyhät kirjoitukset ovat muuttumaton uskon perusta ja viimeistään ottamalla Søren Kiergegaardin (1813-1855) muotoilema uskon hyppy, loikataan toisenlaisen logiikan piiriin. Sama koskee pseudotieteitä. Ne eivät etene ja kasaudu samalla tavalla kuin Aito Tiede. Akupunktio on täsmälleen samaa kuin se oli tuhansia vuosia sitten – parempia neuloja tai pistelytekniikoita ei ole kehitetty. Akupunktion tehoon uskovien mielessä tieto on varmaa – onhan se vanhaa. Aito, kokeellinen luonnontiede ei ole löytänyt akupunktiohypoteesin mukaisia energiameridiaaneja. Tehoa kyllä löytyy mutta tarkimmat tutkimukset osoittavat, ettei se eroa lumehoidosta. Siinä missä aito tiede myöntää, että vastakkaisen todistusaineiston edessä näkemyksiä on korjattava, akupunktioterapeutit tarjoavat sitä pohjattomalla varmuudella hyvin monenlaisiin vaivoihin riippumatta todistusaineistosta.

Kannattaa siis opetella päästämään irti varmuuden kaipuusta ja ottaa tilalle lupa muuttaa mieltään. Sen mukaan skeptisiksi yleellisyyksiksi sopii myös uteliaisuus ja halu oppia uutta. Nämä ovat kaikki paljon arvokkaampia ja käytännöllisempiä apuja, kuin pahimmillaan umpikujaan ajava perusteeton ja epäkriittinen varmuus.

Ajatusleikit skeptisen mielipiteen mielipiteen viimeistelyssä

Kun mielipide alkaa olla kypsä, se kannattaa vielä testata. Tähän on olemassa muutamia hyviä ajatusleikkejä, joilla saat koeponnistettua uuden mielipiteesi ja näet, kuinka vankalla pohjalla se lopulta onkaan.

1.Occamin partaveitsi. Tämä on looginen periaate, joka voidaan muotoilla useilla hieman vaihtelevilla tavoilla. Kaikki tarkoittavat jokseenkin tätä: jos on olemassa useita selityksiä, niistä oikea on se jonka takana on vähiten olettamuksia. Otetaan käytännön esimerkki: lapsi sairastuu rokotuksen influenssarokotteen jälkeen influenssaan. Selityksiä voi olla esimerkiksi:

Vaihtoehto 1: Rokote on tehoton. Sen antanut lääkäri on mukana maailmanlaajuisessa salaliitossa, jossa lääkeyhtiöt tuottavat markkinoille joko tehottomia rokotteita rahan vuoksi tai suorastaan haitallisia harventaakseen maapallon väkilukua.

Vaihtoehto 2: Rokote ei ehtinyt vaikuttaa joko ajoituksesta tai lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista johtuen.

Vaihtoehto 1 pitää sisällään koko joukon olettamuksia: pitää olla (kymmeniä- tai satoja-) tuhansia pahantahtoisia ihmisiä, joilla on kuitenkin joku piilotettu keino suojata itsensä (ja omaisensa) samoilta sairauksilta. Vuosikausien ajan tämä salaliitto on onnistunut pitämään totuuden salattuna paitsi urkkivilta toimittajilta, myös laajemmalta tiedeyhteisöltä. Taikka sitten media ja kaikki maailman tutkijat ovat salaliitossa mukana. Yksikään paljastaja (tyyliin Edward Snowden) ei ole noussut salaliiton keskeltä tai heidätkin on onnistuttu vaientamaan 100% tehokkuudella. Olettamuksien määrälle ei ole ylärajaa; niiden avulla saadaan muodostettua yhä monimutkaisempia selitysmalleja. Samalla ne kuitenkin käyvät yhä epätodennäköisemmiksi. Vaihtoehdolle kaksi löytyy tieteellistä näyttöä (millään hoidolla ei ole 100% teho) eikä olettamuksia tarvitse tehdä. Se on siis Occamin partaveitsen perusteella todennäköisempi selitys.

Kyseessä on äärimmäinen esimerkki mutta ei itse asiassa kovin kaukaa haettu; netin syövereissä on ihmisiä jotka uskovat juuri tuon kaltaisiin salaliittoihin. Niissä on mukana kemikaalivanoja ja avaruudesta tulleita liskoihmisiä. Occamin partaveitsi on kuitenkin kätevä paljon arkipäiväisimmissäkin esimerkeissä. Sen avulla trimmaat skeptisen mielipiteesi hyvin nopeasti loogiseen edustuskuntoon.

2.Osoita mielipiteesi vääräksi. Tämä ajatusleikki vaatii joskus melkoisia ponnistuksia mutta palkitsee sillä että näet selkeämmin, mille puolelle todistusaineisto kasaantuu. Menetelmä on tuttu myös vahvistusvinouman minimoinnista. Kun siis olet muodostamassa mielipidettä ja yksi kanta alkaa tuntua houkuttelevalta, vaihda äkkiä vastapuolen housut jalkaan ja yritä osoittaa oma näkemyksesi vääräksi. Tällöin joudut hakemaan juuri vastakkaista näyttöä. Otan tässä henkilökohtaisen esimerkin. Olen itse kirjoittanut jonkin verran siitä, miksi (LDL-) kolesteroli on sepelvaltimotaudin syytekijä. Uskallan tämän tueksi olevan jopa niin vahvaa näyttöä, että käyttäisin sanaa ’varma’. Joskus se ehkä lipsahtaakin suustani (tai näppäimistöltä). Tiedostan kuitenkin sen, että voin olla väärässä. Siksi olen usein etsinyt mm. uskottavaa näyttöä seuraavista minulle ongelmallisista seikoista:

  • Koe-eläin, jolle saadaan aikaan valtimotauti ilman että sen veressä on kolesterolia (tätä voitaisiin testata nykyään verrattaen helposti geenitekniikan avulla)
  • Solu- ja molekyylibiologista näyttöä siitä että ihmisen solut pystyvät hajottamaan kolesterolia tai että sen kiteytyminen on harmitonta
  • Ihmisen spesifi geenimuunnos, joka aiheuttaa alhaisen kolesterolipitoisuuden ilman että se alentaa sydäntautiriskiä (tai jopa lisää sitä)
  • Edellisen vastakohta: ihmisen spesifi geenimuunnos, joka nostaa kolesterolipitoisuutta ilman että se johtaa myös kohonneeseen sydäntautiriskiin
  • Isojen aineistojen väestötutkimuksia (ja niiden meta-analyysejä) riittävän pitkällä seuranta-ajalla, missä veren LDL-pitoisuus (tai saman asian tarkemmat mittarit, kuten apoB) ei ole itsenäinen riskitekijä

Näistä kohdista ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Sen sijaan vastakkaisella puolella on massiivinen tutkimusaineisto  ja siksi uskallan edelleen pysyä kannassani. Samanlainen logiikka pätee käytännössä kaikkiin skeptisiin mielipiteisiin. Aina on voitava muotoilla todistusaineisto, jonka myötä mielipiteen olisi muututtava.

Vaihtoehto on aina se, että yhtäkkiä pystytkin osoittamaan aikaisemman mielipiteesi väärksi. Kahlaat läpi PubMedin etsien tieteellistä näyttöä ja huomaat että todella onkin niin että näytön kokonaisuus tukee toista kantaa. Tällöin kannattaa kallistuakin uudelle puolelle. Tässä vaiheessa olet erityisen tyytyväinen, jos et ole ehtinyt julistaa ”varmaa” mielipidettäsi toisille.

3.”Miltä maailma näyttäisi JOS…”. Tämäkin kohta vaatii jonkin verran mentaalista voimistelua mutta avaa myös uusia, mahdollisesti ratkaiseviakin, näkökulmia. Eli, kun pohdit mille kannalle asettuisit, oleta joku kanta todeksi ja mieti miltä maailma silloin näyttäisi. Tätä voi soveltaa isoihin juttuihin, kuten omassa kirjoituksessani homeopaattisesta maailmasta. Se lähti siitä ajatuksesta, että homeopatian perusajatukset ovat niin sidoksissa kaikkiin tieteisiin että jos ne olisivat totta, vaikutukset olisivat mullistavia. Aina ei kuitenkaan tarvitse mennä näin laajoihin sfääreihin, vaan ”maailman” voi ajatella koskevan paljon pienempiä asioita. Jos ystäväsi kertoo laihtuneen uuden ihmedieetin avulla ja näet hänen todella laihtuneen, skeptisen mielipiteen voi ajatella myös tällä tavoin: miltä ystäväsi näyttäisi jos hän olisi laihtunut vaikkapa ihan sillä että ihmedieetin myötä jätti satunnaiset herkuttelut pois? Luultavasti ihan samalta. Tähän kaveriksi voi ottaa 1. kohdassa mainitun Occamin partaveitsen ja miettiä, olisiko jälkimmäinen selitys sittenkin todennäköisemmin oikein sillä ei tarvitse tehdä olettamuksia ihmedieetin epäilyttävältä kuulostavista vaikutusmekanismeista.

”Lopullinen mielipide”

Jos olet malttanut kahlata läpi tämän kirjoitussarjan, olet saanut ainakin yhden näkemyksen siitä, miten muodostetaan skeptinen mielipide. Se perustuu itsekritiikkiin ja uteliaisuuteen. Niiden apuvälineenä on kriittinen ajattelu ja tieteelliset tutkimukset. Mielipiteellä on lupa olla vahva mutta ehdoton se ei saa olla. Ainoa syy ehdottomuudelle onkin pelko mielipiteen muuttamisen vaikeudesta. Jos siistä on luovuttu jo hyvissä ajoin, jäljellä on sopivasti avoin mutta kriittinen parhaaseen tieteelliseen kokonaisnäyttöön perustuva Skeptinen Mielipide.

Maailmassa on jo ihan riittämiin mielipiteitä, jotka perustuvat huonoon tietoon ja pahasti vinoutuneeseen ajatteluun. Olemme kuitenkin olleet jo pitkään menossa parempaan suuntaan. Eiköhän siis jatketa samaan malliin ja tehdä Terveestä Skeptisyydestä uusi standardi kaikille mielipiteille 🙂

TL;DR:
  • Skeptisessä mielipiteessä pitää jo lähtökohtaisesti luopua absoluuttisen varmuuden tavoittelusta. Se on aluksi outoa mutta palkitsee mm. sillä että mielipidettä voi muuttaa rationaalisin perustein
  • Skeptisen mielipiteen viimeistelyssä voi käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten:
    • Occamin partaveitsi: todennäköisin selitys on se, jossa on vähemmän perusteettomia olettamuksia
    • Yritys osoittaa oma mielipide vääräksi
    • Ajatusleikki siitä, miltä maailma näyttäisi JOS toinen vaihtoehto olisikin totta

2 Comments

    1. Kiitos paljon! Tosin, omasta mielestäni tässä 1400 sanan vuodatuksessa olisi vielä paljonkin tiivistämisen varaa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *