Detoxikologiaa – Osa 2.

Detoksikologia-sarjan ensimmäisessä osassa luotiin aiheeseen yleissilmäys. Sitä seuranneessa osassa 1,5 täydennettiin tietoja oikean detoxin fysiologialla. Tässä toisessa (ja toistaiseksi viimeisessä) osassa tartumme Timo Kettusen kanssa suoraan erillisiin väittämiin.

Vuonna 2009 englantilainen, nuorten tieteentekijöiden yhdistys tutki yleisimpiä detox-väitteitä ja kävi läpi 15 yleisintä päivittäistavarakaupasta tai apteekista saatavaa detox-markkinoitua tuotetta. Johtopäätökset olivat:

  1. Yhteensä 15 tuotteen joukosta ei löytynyt kahta samanlaista määritelmää detoxille,
  2. juuri minkään tuotteen kohdalla ei löytynyt minkäänlaista tieteellistä tukea väittämille ja
  3. valmistajat myönsivät että mainoksia oli “siloteltu” ja korvattu esimerkiksi puhdistukseen liittyviä sanoja detox-sanalla.

Tuotteiden joukosta löytyi esimerkiksi ihan tavallista shampoota ja pesusieni, joita markkinoitiin termillä ‘detox’. Lavean termin alle mahtuu monenlaista ja kassakone kiittää.

Sama yhdistys kokosi projektistaan painavan asiakirjan johon on koottu muutama yleisin heidän löytämänsä detox-väittämä:

1.Myrkyt kasaantuvat elimistöön ja ne pitää “huuhtoa” pois. Ongelma on se että “myrkkyä” ei olla määritelty spesifisti ja kaikki aineet voivat olla myrkyllisiä jos annos on tarpeeksi suuri. Jos jokin tietty “myrkky” halutaan “huuhtoa” pois, täytyy sen rakenne tuntea tarkkaan, jotta sen metaboliaan voitaisiin vaikuttaa. Usein detox-tuotteet toimivat lähinnä diureetteina, jolloin elimistöstä poistuu virtsan mukana normaalia enemmän nestettä. Tämä luo harhakuvan, että elimistöstä “huuhdottaisiin” jotain ulos, kun todellisuudessa menetämme lähinnä vain vettä. Jos lisääntynyt virtsaneritys lasketaan detoxiksi, pelkkä veden juominen on detoxia.

2. Tärkeät elimet täytyy “detoxoida”. Tärkeillä elimillä viitataan lähes aina maksaan, munuaisiin ja ruoansulatusjärjestelmään. Viitaten edelliseen kappaleeseen, et voi puhdistaa elimistöstä mitään jota et siellä tiedä olevan. Maksa ja munuaiset huolehtivat koko elimistön “puhdistamisesta”, ellet ole tarkoituksella saanut jostain aineesta sellaista annostusta jota maksa ja munuaiset eivät pysty käsittelemään (esimerkiksi huumeen yliannostus).

3. Detox-tuote auttaa neutraloimaan vapaita radikaaleja. Vapaat radikaalit ovat elimistössä luonnollisesti esiintyviä, kemiallisesti epävakaita yhdisteitä, joilla on erittäin tärkeitä fysiologisia tehtäviä mutta joiden liiallinen määrä on haitallista. Väite viittaakin usein antioksidantteihin, jotka toimivat vapaiden radikaalien vastavaikuttajina. On totta, että elimistö tarvitsee antioksidantteja vapaita radikaaleja neutraloidakseen, mutta lähes aina terveellinen ja monipuolinen ruokavalio riittää tähän. Ylimääräiset vesiliukoiset antioksidantit eritetään virtsan kautta ulos elimistöstä. Ylimääräiset rasvaliukoiset antioksidantit kertyvät elimistöön (tuleeko niistä silloin muuten toksiineja?). Toisaalta liiallinen määrä antioksidantteja voi häiritä vapaiden radikaalien normaalia toimintaa. Esimerkkinä vaikkapa se, että suuret määrät vitamiineja treenin jälkeen heikentävät siitä saatavia hyötyjä.

Brittiläisten tutkijoiden keräämät vuoden 2009 kolme yleisintä väitettä ovat vasta jäävuoren huippu. Detoxia perustellaan vaikka minkälaisilla väittämillä ja harhakuvitelmilla, joten jatkamme siis listaa.

4. Sairaudet johtuvat elimistön toksiineista. Väite on hyvin leväperäinen ja hankalasti perusteltavissa, mutta aiheuttaa kuluttajassa huolta ja jopa pelkoa. Siksi se sopiikin markkinointimateriaaliin oikein hyvin. Mahdollisen sairauden oireistoon listataan hyvin usein hyvin yleisiä oireita, kuten väsymys, päänsärky, unettomuus tai huimaus. Ongelma näissä oireissa on se, että ne ovat hyvin yleisiä ja epäspesifejä, eli ne sopivat lähes mihin tahansa sairauteen. Lisäksi markkinamies listaa mukaan jonkun vakavamman sairauden, kuten syövän, mikä saa ihmiset alitajuisesti yhdistämään jopa oireensa tähän vakavaan sairauteen. Kuinka erotusdiagnoosi oikeasti voidaan tehdä käyttämällä detox-tuotetta? Ei millään tavalla. Pahimmillaan detoxin lumevaikutus peittää alkuperäiset oireet allensa ja vakava tauti pääsee etenemään liian pitkälle.

Me olemme päivittäin erilaisten toksiinien ja aineiden vaikutuksen alaisena. Ongelma on siinä, että ettemme voi nähdä mitkä aineet päätyvät elimistöön ja kuinka ne siellä vaikuttavat keskenään. Kuinka siis pystyisimme päättelemään mitä mahdollisia sairauksia ne aiheuttavat ja kuinka näistä toksiineista pääsee eroon? On täysin absurdia kuvitella, että lääketiede tekee täsmälääkkeitä sairauksiin vain ilkeyttään, mutta juomalla jotain täysin satunnaista – ja pahimmillaan jopa itse uutettua – vaapukkamehua saadaan kaikki paha valutettua elimistöstä ulos. Kuten ensimmäisessä osassa todettiin, esimerkiksi kelaatiohoito on ihan ”oikeaa detoxia” mutta kelatoivat aineet eivät välttämättä ole kovin nirsoja poistamiensa aineiden vuoksi. Siksi haittavaikutuksetkin ovat rankimmasta päästä. Kuinka siis voidaan olettaa että joku spirulina mystisesti valikoi juuri ne pahis-molekyylit/atomit, mitä elimistöstä pitää poistaa, eikä hyviksiä?

Osa markkinamiehistä väittää että detox-tuotteista saatu kuume on vain elimistön reaktio siihen että toksiinit lähtevät liikkeelle. Miksi nämä toksiinit eivät ole sairastuttaneet sinua silloin kun ne olivat “paikallaan” elimistössä? Rasvakudos (johon toksiinien usein arvellaan varastoituvan) on metabolisesti aktiivista kudosta josta liikkuu kyllä molekyylejä molempiin suuntiin. Kuumeen yksi tarkoitus on puolustaa elimistöä haitallisilta viruksilta ja bakteereilta. Kuumeen todennäköinen syy onkin täysin muualla kuin toksiineissa – ehkä detox-tuotteessa itsessään… Hyvä esimerkki on Somppien kirja, missä he ylpeästi kertovat kuinka heidän detox-pirtelöä nauttineella rekkakuskilla tärähti (sanatarkka lainaus) ”paskat housuun” töissä. Tosi kivasti poistu ne myrkyt, hei. Vai voisiko selitys olla joku muu?

5. Detox on harmitonta. Yleensä ottaen kyllä, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Jos olet tarpeeksi hurahtanut, saatat jättää ihan oikean, sinulle määrätyn lääkityksen ottamatta. Koska detox. Aiheutat tällä tavalla haittaa itsellesi ja vaikeutat ehkä jopa sinulle määrättyä hoitoa. Maailmassa on useita dokumentoituja tapauksia joiden takia ihmisiä on jopa kuollut, kun erilaiset puoskarit ovat päässeet sankaroimaan detox-hoitoineen.

Luonnollisesti detox on harvoin ilmaista. Luonnollisesti se pihalla kasvava auringonkukka ei kelpaa, koska vaikka asuisit korpikuusen kannon alla, niin se on saastunut 190 kilometrin päästä ohiajavien autojen pakokaasuista. Ei, vaan sinun pitää ostaa joku pahvipakkaukseen valmiiksi annospussitettu 19,90 euroa maksava sunflower warrior’s lifestyle chakra pudding jossa on tarkemman tutkimuksen jälkeen auringonkukkaa noin yksi prosentti ja suurin osa psylliumia jota saisit kaupasta ihan itsekin – ja huomattavasti edullisemmin.

Toki jos et pidä rahanmenoa turhuuksiin harmillisena sattumana, niin eipä kai siinä sitten. “Mutta kun hyvä olo” on ihan hyvä argumentti, mutta “Hyvä olo ja paksumpi lompakko” on ainakin Kettusen mielestä parempi.

Ja hei, jos detox-mehusi sisältää greippiä, niin ole varovainen. Se on yksi niistä harvoista hedelmistä jotka itse asiassa vaikuttavat maksassa (mitä detox ei siis juurikaan tee) ja saattavat sotkea lääkityksesi.

6. Detoxointi pudottaa painoa. Kyllä, mutta vain kahdesta syystä. Ensinnäkin, jos olet ennen detox-kuuria syönyt hiilihydraatteja kuin syöttöporsas, niin kroppasi on luultavasti turvoksissa jo helposti 2-3 kilon edestä. Kun vähennät nestettä sitovien hiilihydraattien syömistä detox-kuurin aikana (kumma kyllä näiden aikana pitää aina tehdä myös ruokavaliomuutoksia – usein vieläpä hiilihydraateista nipistämällä), niin luonnollisesti paino putoaa. Ja koska neste poistuu elimistöstä valtaosalla ihan virtsamuodossa, niin kappas kun tuli kaupan päälle se “kuonat lähtee liikkeelle” -vaikutuskin.

Toiseksi, detox-kuurilla ei yleensä saa syödä tiettyjä ruoka-aineita (kuten jo mainittu), niin paino putoaa kuurin pituudesta riippuen yksinkertaisesti siksi, että olet energiavajeessa. Vähemmän energiaa ja paino putoaa. Fysiologinen fakta, sori vaan.

7. Nykyajan prosessoitu ruoka on täynnä toksiineja. No, yritetäänpä taas määritellä mikä on toksiini. Elohopea? Formaldehydi? Juusto? BigMac? Naapuri? Lisäaineista ei tässä yhteydessä voida edes aloittaa, koska niiden määritys on ihan oma urakkansa. On toki totta, että varsinkin ulkomailta tullut elintarvike saattaa sisältää antibiootteja ja erilaisia myrkkyjä. Tätä evästä on syytäkin välttää tästä syystä, sillä näillä on ihan oikea ja joskus epätoivottu vaikutus ihmisen fysiologiaan.

Ongelma on siinä, että jos syöt valtavia määriä antibioottilihaa, ksenoestrogeenieineksiä ja lääkeainejäämävettä, niin jotain vaikutuksia voi periaatteessa olla. Mutta se ei lähde detoxilla pois. Jos olet nyt vaikkapa miespuolinen eläjä ja olet erittäin huonolaatuista ravintoa syömällä onnistunut kasvattamaan itsellesi rapsakat man boobsit, eli miestissit, niin luuletko tosiaan että imaisemalla viikon siankärsämölientä kannut imaistaan takaisin elimistöön? Ei, vaan vahingon korjaaminen – jos se on edes mahdollista – vaatii täydellisen elämäntapojen muutoksen vuosikausiksi.

Jos nyt rajataan toksiinit koskemaan niitä asioita joita yleensä teollisissa valmisteissa pelätään, kuten jo mainittuja elohopeaa ja formaldehydiä, niin nämähän ovat usein niitä toksiineja joita elimistöön sanotaan kertyvän. Onkin hyvä että niitä ei löydy luonnosta. Paitsi esim. päärynästä, omenasta, aprikoosista, banaanista, porkkanasta, pinaatista, tomaatista, siitake-sienistä ja ja ja… niin, jos muuten tarkkoja ollaan, niin useista detox-sekoituksista saattaa löytyä nimenomaan edellä mainittuja tuotteita, joskin kuivattuna versiona. Ja siis onhan elohopeaakin oikeasti esim. isommassa järvikalassa, mutta vaikea sitä kropasta on muutaman päivän porkkanamehukuurilla pois saada.

8. Detox on luonnonmukainen keino. No, miten sen nyt ottaa. Ensinnäkin, missä kohtaa historiaa ihminen on pitänyt detoxia luonnollisena? Ja minkälaista detoxia? Jos jokainen markkinamies myy erilaista detoxia, niin miten se voi olla osa ihmiskunnan historiaa sellaisenaan? Jos ihminen noudattaisi luonnollista detoxikaatiota, niin se kävisi luultavasti oksentamassa tasaisin väliajoin pihalla.

Mutta hetkinen, niinhän moni perjantai- ja lauantai-iltaisin tekeekin. Noh, ehkä rahojen meneminen kalliiseen detoxiin alkoi harmittamaan ja piti vetää “detok-shit”.

Itse asiassa monet nykyisistä detox-menetelmistä eivät ole luonnollista nähneetkään, vaan porukka tuntuu keksivän mitä ihmeellisimpiä ja omituisempia tapoja “puhdistaa” elimistönsä. Haluaisimme kyllä tietää mitkä olivat tapahtumat ennen sitä ”LUONNONMUKAISTA” ideaa suorittaa itselleen suolihuuhtelu kahvilla (kyllä, ns. coffee enema on ihan oikea juttu ja ihan liiankin paljon käytetty detox-menetelmä).  

9. Kehosi tarvitsee detox-kuuria pystyäkseen toimimaan normaalisti. Mielenkiintoista. Maailmassa on varmasti ihan hiha-arvion mukaan ainakin kymmeniä miljoonia ihmisiä jotka eivät ole detoxista kuulleetkaan. Kuinka näiden kehot voivat toimia normaalisti? Jos nyt palataan vielä siihen että on erityisen vaikeaa määritellä mikä on se myrkky jota kulloinkin puhdistetaan, ja otetaan vielä huomioon että jokaisella ihmisellä on ainakin jossain määrin erilainen elämäntilanne ja fysiologia, niin voimme ihan oikeasti todeta että tämä on tunteisiin vetoava markkinointiväite pahimmasta päästä.

Eräällä sivustolla sanotaan, että “kuurin aikana saatat kokea epämukavia tuntemuksia, esimerkiksi päänsärkyä, limaneritystä, ripulia jne. Tämä on täysin normaalia, eikä siitä tule huolestua.”

Ahaa. Mitä jos tämä lukisi lääkepakkauksen kyljessä? Siellä olisivat pahimmat saniaiset suu vaahdossa huutamassa että sivuvaikutukset, sivuvaikutukset ja iso paha lääketeollisuus. Miksi detoxin tapauksessa sallitaan enemmän? Koska se on “luonnollista”? Mitä jos verenpainelääkepurkin kyljessä lukisi ”voi täräyttää paskat housuun”? Veikkaamme, että internetin terveystietäjien yhteisöissä tällaiseen sivuvaikutukseen suhtauduttaisiin jokseenkin penseästi.

10. Detox parantaa sisäelinten toimintaa. Miten? Pieni siankärsämökö se siellä antaa pikku sähköshokkeja enteeriselle hermostolle? Ihan oikeasti, miten? Sisäelinten toiminta riippuu niitä ympäröivien sileiden lihasten toiminnasta, niiden lähellä olevien solujen lähettämistä neuraaleista (hermostollisista) ja humoraaleista (hormonaalisista) viesteistä, keskushermoston lähettämistä neuraaleista (hermostollisista) ja humoraaleista (hormonaalisista) viesteistä, solujen nestetasapainosta ja solujen elektrolyyttitasapainosta. Muun muassa.

Ja tämä oli yksinkertainen versio.

Ihan oikeasti, miten psyllium-nokkosuute parantaa vaikkapa lisämunuaisten toimintaa? Elimistössä on useita erilaisia mekanismeja kuinka sisäelimiin pystytään vaikuttamaan ja esimerkiksi kohde-elimen reseptoritason vaikutukset saadaan esille erilaisin lääkeainein. Joskus vaikutukset ovat positiivisia ja joskus negatiivisia. Joskus vaikutukset ovat kohde-elimessä positiivisia ja toisessa elimessä negatiivisia.

Miksi detox ei muka vaikuttaisi näin? Mikä estää saman liemen joka tehostaa vaikkapa jonkun väitteen mukaan maksan toimintaa, olemaan samalla rikkomatta esim. haimaa?

11. Detox hidastaa ikääntymistä ja ehkäisee kroonisia tauteja. Edelleen, miten? Tässäpä taas pari hienoa väittämää joilla vedotaan joko tunteisiin tai turhamaisuuteen. Tai molempiin. Kaikkihan meistä haluavat olla nuoria ja terveitä 4evah, mutta kun se ei toimi niin.

Voin luvata, että jos jokin asia tutkimusten mukaan hidastaisi ikääntymistä, sen löytäjästä kirjoitettaisiin Nobel-voittajana. Länsimainen kulttuuri on rakennettu niin että nuoruutta pidetään arvossa. Ei meillä ole mitään vanhoja viisaita kuten afrikkalaisilla, vaan random-tubettajia. Siksi maininta ikääntymisen hidastumisesta tuo rahaa markkinoijan kirstuun. Jos nyt katsotaan tätä pakettia ihmisen fysiologian kannalta, niin vanhenemiseen liittyvät esim. telomeerit ja niiden lyhentyminen. Yksi riskitekijä telomeerien lyhentymiselle on muuten ylipaino, joten ihan ensimmäiseksi detoxaa ne muffinsit keittiön kaapista ulos, jookos?

Krooniset taudit ovat aika pitkälle geeneihin ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia. Perintötekijät ovat siis merkittävässä roolissa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jopa 80% kroonisista sairauksista voidaan välttää oikeilla elämäntavoilla. Detoxaaminen onkin usein vain ns. taikaluoti laiskalle ihmisille joka haluaisi elää vivut kaakossa ja käydä vain silloin tällöin vähän ehkäisemässä kroonisia tauteja. Not gonna happen.

12. Detox kirkastaa mielen ja kohentaa jokapäiväistä olotilaa ja elämänlaatua. Kuten myös lumilautailu, lennokkikerho, jouluvalot ja batmobile korjaaminen.

Jos niistä tykkää.

Kaikki mistä tulee hetkellisesti hyvä olo vaikuttavat positiivisesti elämääsi. Detox on terveysharha jossa hyvä ja kevyt olo luodaan niin sanotuilla ulkodetoxillisilla seikoilla. Jos muutat kuurin ajaksi ruokavaliosi raskaasta kevyeksi, niin totta hitossa olosi kohenee. Syöt enemmän hedelmiä ja saat suojaravinteita, vähennät raskasta lihansyöntiä, väsymys kaikkoaa ja aivot toimivat.

Detox toimii? Ei vaan syöt fiksummin kuin ennen. Miksi palaisit siihen “kuurin” jälkeen?

13. Detox vahvistaa kehoa. Vai niin. Mitähän osaa kehosta se vahvistaa? Lihaksia? Ohutsuolta? Silmän verkkokalvoa? Ja mitä se vahvistaminen edes tarkoittaa? Luurankolihaksessa termin merkitys on sentään selvä mutta mitä tarkoittaa ”kehon vahvistuminen”? Sehän voisi olla vaikka sitä että maastaveto paranee 50kg mutta takaamme, että kukaan ei ole saanut tällaisia tuloksia aikaan puhtaasti sieniteetä juomalla.

Otetaanpa tähänkin toinen näkökulma. Osassa 1,5 käsiteltiin elimistön sytokromi-entsyymeitä ja mainittiin että vierasaineille altistuminen lisää niiden määrää. Homma toimii myös päinvastoin – jos et koskaan altistu tietylle vierasaineelle, myös kehon kyky metaboloida sitä heikkenee. Kroppa ei ole tyhmä – se pyrkii minimoimaan ylimääräisen työn aina kun mahdollista. Jos siis teet kaikkesi välttyäksesi kaikilta mahdollisilta vierasaineilta, voidaan ajatella että kroppasi itse asiassa heikkenee sillä äkilliset vierasaineet voivat yllättää sen niin sanotusti housut kintuissa. Tämä nyt ei tietenkään tarkoita sitä että itseään pitäisi tieten tahtoen kylvettää palonestoaineissa mutta on ehdottomasti huomionarvoinen seikka.

Mitä tehdä kun näet detox-väittämän?

Jotta tämä paikoin haitallinenkin detox-villitys saataisiin joskus loppumaan, siihen on hyvä puuttua pienin toimin aina ruohonjuuritasolta lähtien. Kuten niin monessa muussakin asiassa, on tärkeää tuoda esiin että väittämien esittäjällä on asiassa todistustaakka. Kun siis kohtaat detox-väittämän, älä anna sen olla, vaan pyydä perusteluja. Voit esimerkiksi:

  • Linkittää tämän kirjoitussarjan luettavaksi ja pyytää esittämään tässä esitetyt vastaväittämät vääräksi.
  • Kiinnitä huomiota siihen, että “myrkyn” tarkka määritelmä pitää olla selvillä. Mistä myrkyistä detoxin väitetään puhdistavan?
  • Pyydä saada selville tarkka detoxin menetelmä. Väitetäänkö detoxin toimivan CYP-välitteisesti? “Tehostuuko” maksan vai munuaisten toiminta? Vai onko vaikutus jonkun muun elimen kautta? Millä biologisella mekanismilla väitetty detox-menetelmä parantaa väitetyn järjestelmän toimintaa?
  • Mikä on kirjoittajan pätevyys toksikologian saralla? Onko hän opiskellut toksikologiaa ja millä tasolla? Miten hän siteeraa tutkimuskirjallisuutta? Onko lähteenä toksikologian vertaisarvioituja julkaisuja? Entä muita lääketieteellisesti korkeatasoisia tutkimuksia?
  • Miten detoxin toimivuutta voi seurata objektiivisesti? Voiko väitettyjen myrkkyjen poistumista mitata? Miten subjektiivinen kokemus erotetaan esimerkiksi lumevaikutuksesta?
  • Mitkä ovat detoxin haittavaikutukset? Jos kerrotaan ettei niitä ole, on syytä epäillä ettei myöskään tehoa ole. Kuten ensimmäisestä osasta muistetaan, lääketieteelliset detox-menetelmät ovat melko rankkoja hoitoja, joilla on runsaasti haittoja. Mikä tässä väitetyssä detoxissa on paremmin? Miksi?
  • Ottaako detox-väitteen esittäjä vastuun hoitonsa onnistumisesta/epäonnistumisesta? Miten?

Muistathan kuitenkin, ettei valtavan kysymysryöpyn pommittaminen yhdellä kertaa (nk. ‘Gish gallop’, jota sivutaan tässä kirjoituksessa) ole hyvää keskustelua. Vaikka detoxin markkinoijalla on paljon vastattavaa, nämä pitää esittää maltilliseen tahtiin. Kun on kyse terveydestä, on lupa pitää rima korkealla ja vaatia hyviä perusteluja. Eikä siis pelkästään terveyden, vaan myös lompakon vuoksi. Detox-tuotteisiin uppoava rahamäärä on paljon parempi sijoitus vaikkapa lähikaupan hedelmä- ja vihannesosastolla.

Suuret kiitokset Timolle avusta tämän aiheen pyörittelyssä!

8 Comments

  1. Markku sanoo:

    Kohtaan 3. voisi lisätä sen, että antioksidantit saattavat hyödyttää syöpäsoluja enemmän – josta seuraa kysymys: onko antioksidanttilisä lainkaan tarpeen?

    Muutenhan tätä olisi voinut vähän lyhentää…. 😉

    1. Pauli sanoo:

      Joo, tuo on totta! Hyvä huomio.

      Me lyhennettiin jo paljon siitä mitä tämä alunperin oli.. Tämä on niin laaja aihe ja paljon näkökulmia niin valitettavasti kovin lyhyet tiivistelmät eivät riitä kattamaan kaikkea. Siksi olemmekin kiitollisia jokaiselle, joka jaksaa lukea ajatuksella loppuun saakka 🙂

  2. Nenu sanoo:

    Harmi, että dissaat ns. Detoxia kokeilematta mitään itse.. Välttämättä teolliset kauppojen detox kuurit eivät ole toimivia, mutta monetmuut detox kuurit taas on. Jos vaikka lukisit vähän ravintotiedettä aikasi kuluksi ? Hyviä dokkareitakin on aiheesta, jos et jaksa lukea. Asiat on aika paljon monimutkaisempia kuin tässä yleistyksessä. Terv. ”Detoxilla”lääketieteellisesti parantumattomasta sairaudesta parantunut…

    1. Pauli sanoo:

      Moi Nenu,

      Hienoa, että olet parantunut! Toivon mukaan kuitenkin muistat, että parantumiseesi voi olla muitakin syitä kuin käyttämäsi detox. Olen ruotinut omiin kokemuksiin liittyviä ongelmia mm. tässä kirjoituksessani.

      Itse en pidä omaa kokemustani luotettavana todistusaineistona. Sen vuoksi voin kritisoida asioita varsin hyvin kokeilematta niitä itse. Omat aistihavaintoni kertovat minulle, että maapallo on litteä ja aurinko kiertää maata. Terveyteen liittyy yhtälailla valtava määrä kokemuspohjaisiin havaintoihin perustuvia väitteitä, jotka niin ikään johtavat harhaan. Ihminen on pohjattoman erehtyväinen ja siksi tarvitsemme tiedettä, jossa pyritään jatkuvasti mahdollisimman objektiiviseen tietoon.

      Olen myös lukenut ravitsemustiedettä aikani kuluksi.

      Tunnut sivuuttavan koko kirjoitussarjan yhtenä kokonaisuutena ottamatta lainkaan kantaa mihinkään esitettyihin argumentteihin. Tämä ei ole kovin vakuuttava lähestymistapa ja antaa minulle sellaisen vaikutelman että et pysty kumoamaan esitettyä tiedettä ja logiikkaa samalla tasolla. Olen aina valmis oppimaan uutta, joten kuulen mielelläni ne spesifiset kohdat missä olemme väärässä ja mikä on vastakkainen tieteellinen näyttö. Valitettavasti aikani ei riitä kaikkien dokumenttien katsomiseen, mitä haluaisin. Niissä esitettyjä argumentteja voi kuitenkin tuoda myös tänne niin arvioin ne mielelläni sellaisenaan.

      1. M sanoo:

        Ihmiselle tyypillinen tapa reagoida itselle ristiriitaiseen tietoon on keksiä selityksiä joilla voi säilyttää olemassaolevan maailmankuvan ja sivuuttaa ristiriitainen tieto. Tämä koskee paitsi luontaishoitoihin uskovia, myös sinua.

        Silloin kun ihminen on oikeasti valmis olemaan skeptinen myös omaa maailmankuvaansa kohtaan, sen näkee nöyrästä ja uteliaasta suhtautumisesta. Kirjoituksesi sävyt eivät ole lainkaan neutraaleja vaan hyvin pilkallisia. Se tarkoittaa, että nöyryyttä ja uteliasta suhtautumista sinulta ei löydy, joten argumentointi kanssasi olisi ajan haaskausta.

        Maailmankuvallesi ristiriitaista tutkimustietoakin löytyy vaikka kuinka paljon, mutta et kykene käsittelemään sitä. Ehkä pahempaa on, että et ole perehtynyt siihen systemaattiseen korruptioon johon lääketieteellinen ja ravintotieteellinen tutkimus on ajautunut. Tmän korruption tuloksista on vaikka kuinka paljon tutkimustietoa.

        Myöhemmässä kirjoituksessasi viittaamasi survivor bias koskee erityisesti lääketieteellistä tutkimusta. Iso osa lääketieteellisestä tutkimuksesta on lääkeyhtiöiden rahoittamaa, ja esimerkiksi negatiivisia tutkimustuloksia pimitetään systemaattisesti niin paljon, ettei lääketieteellä ole enää mitään tekemistä tieteen kanssa. Rakenteellista korruptiota esiintyy myös lääkäreiden kohdalla siten että käytännön kokemuksia jotka olisivat ristiriidassa tuon valheellisen tutkimustiedon kanssa ja voisivat paljastaa totuuden, pimitetään.

        Jos olisit oikeasti kiinnostunut tieteestä, hyökkäisit tätä rakenteellista korruptiota vastaan ja taistelisit sen puolesta että ala alkaisi jälleen noudattaa tieteellisiä periaatteita. Luontaistuotteet yms. ovat lopulta melko harmittomia kun vertaa tuon rakenteellisen korruption aiheuttamaan vahinkoon ja kustannuksiin.

        Onneksi yksittäisiä pragmaattisiakin ja tieteellisen uteliaasti kaikkeen suhtautuvia tiedemiehiä ja lääkäreitä vielä löytyy, mutta he ovat kaltaisesi tiedeuskovaisen mutta omat periaatteensa kauan sitten todellisuudessa unohtaneen tiedeyhteisön puristuksissa.

        1. Pauli sanoo:

          Olet oikeassa, maailmankuvaa haastava tieto on ihmiselle todella vaikea käsitellä enkä itsekään ole sille immuuni. Yritän kuitenkin tiedostaa tämän ja minimoida sen vaikutukset.

          Pilkallisuus on katsojan silmässä. Olen esimerkiksi saanut useilta vaihtoehtohoitoihin uskovilta ja jopa niiden harjoittajilta kiitosta siitä että käsittelen aihetta asiallisesti ja kiinnostavasti. Luulen kuitenkin, että iso osa heistä ei lue kirjoituksiani, joten otanta on vääristynyt. Huomaathan myös, että juuri tämä detoksikologia-sarja on kirjoitettu yhteistyössä Timo Kettusen kans ja hänen retorinen tyylinsä on räväkämpi, kuin minun.

          Biolääketieteellisen tutkimuskentän ongelmia olen käsitellyt tässä kirjoituksessa. Siellä on mainittuna mm. rahoituksen tuottamat ongelmat. Facebookissa ja Twitterissä uutisoin toistuvasti tutkijoiden tekemästä epärehellisyydestä ja mm. pois vedetyistä tutkimuksista. Aina kun niitä uutisia virtaani sattuu. Tiede on minulle tärkeää ja sen vuoksi suhtaudun sen väärinkäyttöön vakavasti. Taannoisessa webinaarissani (yleiskatsaus kriittiseen ajatteluun terveystiedon maailmassa) annan nyrkkisäännöksi olettaa että suurin osa julkaistuista tutkimuksista sisältää väärää tietoa. Nämä seikat ovat minun tapaani hyökätä mainitsemaasi rakenteellista korruptiota vastaan. Minusta käyttämääsi nimitystä ”tiedeuskovainen” olen käsitellyt täällä.

          Otan toki syytöksesi vakavasti mutta katson että et ehkä ole lukenut kirjoituksiani tai seurannut muita sosiaalisen median kanaviani riittävästi muodostaaksesi käsityksistäni riittävän kattavan näkemyksen. Olet myös ymmärtänyt väärin pointtini, joka ei suinkaan ole luontaistuotteissa, vaan kriittisessä ajattelussa. Siihen nimenomaan kuuluu myös tieteen tekemisen itsensä kritisointi.

          1. M sanoo:

            Olet oikeassa että tuota lääketiedettä koskevaa artikkeliasi en ollut lukenut. Hyvä että olet kirjoittanut aiheesta.

            Riittävästi muita kirjoituksiasi kyllä olin, mm. sen joka koskee tiedeuskovaisuutta. Niiden pohjalta pidän ilmiselvänä että olet tiedeuskovainen.

            Miten määrittelen tiedeuskovaisen? Tiedeuskovainen on henkilö joka uskoo sanamagiaan, eli siihen, että se että jotain nimitetään tieteeksi tai jota tekee joku tieteellinen instituutio tarkoittaa että siinä kokonaisuutena väistämättä mennään kohti ”totuutta”. Eli hän uskoo että tieteentekemisessä olennaista on tittelit, insituutiot, auktoriteetit jne. eikä itse prosessi.

            Väität varmaan, että et usko näin. Kuitenkin todisteet puhuvat toista. Lääketieteen ongelmia koskevasta artikkelistasi näkee, että myönnät lääketieteen tutkimuksen ongelmat, mutta et silti kykene tekemään sitä ainoaa loogista johtopäätöstä: jos prosessi on mätä, myös lopputulos on mätää. Kun loogisessa ajattelukyvyssäsi on tällainen aukko, silloin kyseessä on uskonto — ja todellisuudessa olet osoittanut arvostavasi enemmän insituutioita, auktoriteettejä ja titteleitä etkä itse prosessia.

            Oletko lukenut Kuhnin teorioita tieteen vallankumouksista? Vaikka ottaisi sen optimistisen kannan että tiede etenee vastoinkäymisistä huolimatta kohti totuutta, voidaan tieteessä mennä helposti harhaan yhden sukupolvenkin ajan, kunnes omaa teoriaansa puolustavat proffat kuolevat. (Senkin jälkeen mennään yhdestä ylilyönnistä toiseen suuntaan.) Vaikka pitkällä aikavälillä mennään parhaimmillaan kohti totuutta, millään ajanhetkellä ei voi varmasti tietää onko alle 50 vuotta vanha tutkimus totta vai ei.

            Tämä ei ole pelkkää tieteenfilosofiaa. Olen luonnontieteellisen koulutuksen saaneena henkilönä joutunut karvaasti pettymään sekä lääke- että ravintotieteen toimijoihin omalla, puolisoni ja lapseni kohdalla. Lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden suhtautuminen on ollut hyvin kaukana tieteellisestä. Vielä pahempaa, se ei ole edes pragmaattista.

            Esimerkiksi menimme lapsen kanssa allergiasairaalaan suolistoperäisten allergiaoireiden kanssa, jossa paljastui että sinne on pesiytynyt lääkäreitä jotka eivät usko suolistoperäisiin allergioihin ollenkaan. Kun heidän sanomisiinsa perehtyy tarkemmin, selviää että he eivät sano etteikö suolistoperäisiä ongelmia voisi olla (esim. keliakian olemassaolon he hyväksyvät koska sille on tautiluokitus), he ovat vain hyvin mustasukkaisia sanan allergia käytöstä.

            Kun heillä allergia määritellään tiettyihin kehon välittäjäaineiden prosesseihin ja koska suolistoperäiset oireet eivät noudata tätä prosessia, niitä ei voi nimittää allergiaksi. Ja koska muita tauteja kuin keliakia ei ole luokiteltu eikä niitä löydy Käypä hoito -suosituksista, niitä ei voi myöskään olla.

            Olen nähnyt kuinka allergiasairaalan johtavalle lääkärille on aivan sama kirkuuko lapsi tai muuttuuko hän tulipunaiseksi syödessään ruoka-aineita lääkärin silmien edessä, koska tämä uskoo vakaasti siihen ettei suolistoperäisiä allergioita ole olemassa, hän ei voi myöntää että lapsessa olisi jotain hätää. Tämä on hurja omin silmin näkemäni esimerkki survivorship biasista.

            Pragmaattista maallikkoa kiinnostaa vain että miten vaivoja helpotetaan, eikä alkaa kiistellä sanojen semantiikasta eikä varsinkaan täysin ilmiselvistä kenen tahansa omilla silmillään verifioitavista faktoista. Onneksi poikkeuksiakin on, ja pragmaattisiakin lääkäreitä löytyy. He ovat vain aniharvassa ja tämänhetkisten Käypä hoito -suositusten valossa antavat väärää hoitoa.

            Lisäksi, jos olisit oikeasti skeptikko kuten kuvittelet, etsisit vastapuolen PARHAAT argumentit, et huonoimpia. On ilmiselvää että kaikenlaista huuhaata on mielin määrin luontaishoidoissa ja valitettavasti nykyään myös lääketieteessä. Ei se ole uutinen kenellekään järkevälle ihmiselle. Niiden alasampuminen on kuin kärpästä ampuisi tykillä.

            Sen sijaan luontaistuotteita tutkii myös joukko pragmaattisia ihmisiä jotka suhtautuvat näihin tuotteisiin paljon tieteellisemmin kuin mihin taloudellisten intressien saastuttama lääketiede tällä hetkellä tuntuu pystyvän.

          2. Pauli sanoo:

            Kiitos kun luit lisää! Ehkäpä argumentointi kanssani ei olekaan ajan haaskausta? 😉

            Olen siis ”tiedeuskovainen” vain itse keksimäsi määritelmän mukaan. Toisaalta en ole ”oikea skeptikko” niin ikään oman skeptisyyden määritelmäsi mukaan. Nämä eivät ole erityisen vahvoja argumentteja. Kirjoitan tätä blogia avoimesti omalla nimelläni ja kerron omasta tulkinnastani kriittisestä ajattelusta sekä tieteellisestä skeptisyydestä. Näkemykseni pohjautuvat alan maailmanlaajuisten kattojärjestöjen konsensukseen sekä useisiin aihetta käsitteleviin arvostettuihin kirjoihin, joista olen muokannut oman näköisen. Ja nimenomaan popularisoinnin hengessä. Tämä on minulle harrastus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin yleisiä perusasioita, joista olen havainnut puutteen suomenkielisessä blogosfäärissä. Mikä on sinulle kärpäsiä ja tykkejä, tuntuu olevan monelle ihan uusi tapa ajatella asioita.

            Sinä puolestasi urheasti nimimerkin takaa syytät minua tiedeuskovaisuudesta ja väärästä skeptisyydestä. Ja perusteena on… niin, mikä se on? Sinun huonot kokemuksesi vastaanotolla? Liian populaari otteeni (”kärpästä tykillä”)? En kritisoi tarpeeksi tieteen tekemisen ongelmia? Huomaatko, että minun näkökulmastani kaikki kritiikkisi perustuu omaan subjektiiviseen kokemukseesi ja sanojen määritelmiin? Lisäksi siihen, missä mittakaavassa itse näet tieteen olevan ”mätä”? Et toki ole ensimmäinen etkä viimeinen, joka pahastuu siitä kun joku toinen ei ole samassa määrin kriittinen täsmälleen samoja asioita kohtaan, kuin itse olet. Tästä olen kirjoittanut täällä.

            Ulosannistasi päätellen vaikutat varsin älykkäältä ihmiseltä, mutta tällainen kritiikki ei ole millään tavalla rakentavaa. Odotatko minun lukevan purkauksesi ja toteavan että voi kauhistus, kylläpä olenkin ollut väärässä ja täysi tiedeuskovainen? Myönnän esimerkiksi blogini facebook-sivulla olleeni väärässä tuon tuostakin. Syy on siinä että minulle tarjotaan vahvoja, hyvin perusteltuja argumentteja. Silloin on pakko ja se on varsin opettavaista. Sinä olet toistaiseksi esittänyt vain aggressiivista ja katkeraa tilitystä, joka ei ole antanut minulle aihetta muuttaa mitään näkemystäni. Muutan niitä mielelläni kunhan pistät henkilökohtaiset tunteesi piiloon ja selität minulle ne spesifit näkemykset, joissa olen väärässä ja miksi. ”Systeemi on mätä” on argumentti, jonka paikka on lähinnä punkkibändin t-paidassa.

            Netissä on tilaa. Jos oma tulkintani skeptisyydestä ja kriittisestä ajattelusta on mielestäsi väärässä, ole hyvä ja perusta oma blogi rehellisesti omalla nimelläsi ja kerro taustasi. Esitä oma näkemyksesi skeptisyyden filosofiasta ja miten jokainen voi sitä soveltaa. En usko, että olisimme eri mieltä suurimmasta osasta asioita.

            Olen lukenut Kuhnia vain osittain tieteenfilosofian yleisteoksien kautta. Mielestäni biolääketieteen prosessia kuvaa parhaiten Paul Thagard teoksessaan ”How Scientists Explain Disease”. Hän ottaa hyvin pragmaattisen lähestymistavan eikä jää käsittelemään tieteen etenemistä pelkästään tieteenfilosofisella abstraktilla tasolla. Hän lisää sen rinnalle mm. kognitiivisen prosessin sekä tieteen sosiologian. Omat kokemukseni tutkimusmaailmassa istuvat varsin hyvin näihin raameihin. Näistä rakentuva prosessi on se, mitä pidän tärkeimpänä. Torjun siis kritiikkisi siitä että katsoisin pelkkiä titteleitä, auktoriteetteja jne. Yleisesti, mielestäni Kuhnin paradigma-malli ei sovellu biolääketieteelliseen tutkimukseen yhtä hyvin kuin esimerkiksi Lakatosin tutkimusohjelmat.

            Olet myös väärässä siinä, että valitsisin aina vastapuolen huonoimmat argumentit. Olen monessa yhteydessä esittänyt nk. Steel Man-argumentoinnin olevan mielestäni paras tapa (vastakohtana siis Straw man-tyylille, joka on se helpompi). Otan kyllä huomioon esim homeopaattien parhaat argumentit.

            Itse asiassa tästä puhun myös blogini kommentointiohjeissa.

            Niissä, joita et myöskään ole joko lukenut tai et halua noudattaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *