Katseet taakse ja eteen

Vuosi on saatu vaihdettua ja monestakin syystä historiallinen 2016 on takanapäin. Uusia blogautuksia on jo valmiina odottamassa julkaisuaan mutta ennen kun niiden osalta saadaan 2017 rullaamaan, halusin luoda pienen katsauksen edellisvuoteen blogini näkökulmasta. Yleensä tällaiset kirjoitukset tehdään lähempänä vuodenvaihdetta mutta parempi myöhään kuin vielä myöhempään.

Yleiskatsaus ja teknisen kommellukseni

Tervettä skeptisyyttä-blog on tällä hetkellä n. 1,5v ikäinen. Takana on siis ensimmäinen täysi vuosi. Tällaisesta sivutoimisen noviisibloggaajan näkökulmasta 2016 oli suurempi menestys, kuin olisin koskaan osannut kuvitella! Tästä kuuluu suuret kiitokset kaikille teille arvon lukijoilleni. Lisää vuolasta kiittelyä on tiedossa kirjoituksen lopussa, joten kannattaa jaksaa sinne saakka.

Olisi mukava heittää tiskiin selkeää dataa (tutkijan ammattitauti) blogin lukijamääristä, mutta en suoraan sanottuna tiedä niitä muuten kuin loppuvuoden osalta. Tämä johtuu siitä että aloittaessani tämän harrastuksen, blogini osoite oli tervettäskeptisyyttä.net, eli ääkkösin varustettu. Aluksi se tuntui hyvältä idealta mutta äkkiä kävi ilmi, ettei se niin mahtava ollutkaan. Jotkut lukijat ilmoittivat että varsinkin facebookin kautta linkatessa, he saivat palomuuristaan hälytyksen epäilyttävästä sivusta. Tämä taas johtui siitä että osoitteen ääkköset muutetaan aina hieman eri muotoon jotta toimivat maailmanlaajuisesti. Blogini osoite alkoi siis ”xn—..”-tyyppisesti. Se myös näytti saamani palautteen mukaan joidenkin silmään epäilyttävältä, joten he eivät edes klikanneet linkkiä.

Itselleni kuitenkin suurin ongelma ääkkösellisestä domainista oli siinä, että monet blogialustan seurantaan/muokkaamiseen tarkoitetut lisäosat eivät tunnistaneet osoitetta lainkaan. Siksi en esimerkiksi saanut asennettua kävijämäärien keskiarvoja, liikenteen lähteitä yms hyödyllistä/kiinnostavaa dataa seuraavaa lisäosaa (eli Jetpack, niille joille WordPress on tuttu). Osittain kiersin tämän ongelman asentamalla ihan raa’asti vaihtoehtoisia lisäosia jotka tekivät erilaisten mutkien kautta samaa asiaa. Näin sain esim. seurattua 2 viikon kävijämääriä reaaliajassa mutta tiedot eivät tallentuneet mihinkään.

Kiitos minua paljon taitavampien lukijoiden, tähänkin lopulta löytyi yksinkertainen ratkaisu. Varasin itselleni myös tervettaskeptisyytta.net-osoitteen, eli sama mutta ilman ääkkösiä. Sain kuulla, että liikenne voitaisiin ohjata uuteen osoitteeseen vanhasta ilman että blogin toiminta häiriintyy ja uusi pitäisi toimia yhteen kaikkien lisäosien kanssa. Varsinkin aloittaessani tämän harrastuksen, kaikenlainen internet-sisällöntuottoon liittyvä tekninen osaamiseni oli pyöreä nolla. Jouduinkin konsultoimaan paljon ystäviäni, että sain ylipäätään ensimmäisen domainin pystyyn. Taidot ovat kasvaneet kohisten mutta ovat edelleen alkeellisella tasolla. Osittain tästä johtuen, osoitteiden yhdistäminen oli kyllä ensialkuun helppoa mutta ennen kun kaikki haluamani lisäosat toimivat, aikaa olikin vierähtänyt pari kuukautta! Muista kiireistäni johtuen, sain edistettyä hanketta vain satunnaisesti ja siihen kuului mm. paljon pallottelua teknisen tuen kanssa.

Lopussa kiitos kuitenkin seisoo ja nyt voin polleana todeta, että marras-joulukuun aikana blogissani vieraili julkaisutahdista riippuen 1700-5500 kävijää viikossa. Päivittäinen vierailijamäärä on keskimäärin 450 paikkeilla. Jos tätä vertaa alkuvuoteen (jonka tiedot siis perustuvat reaaliaikaiseen laskuriin ja omaan huonoon muistiini), kehitystä on tapahtunut hurjasti sillä päivittäinen kävijämäärä oli n. 150 paikkeilla. Miinuksena osoitteenpäivityksessä oli se, että tekstien lopussa olevat facebook-tykkäyslaskurit nollautuivat.

Yksittäisistä ennätyksistä on erityisesti jäänyt mieleen kirjoitukseni Tomi Kokon tv:ssä esitetystä dokumentista, jonka luki vuorokaudessa lähes 15 000 ihmistä. Tästä enemmän alempana.

Facebookin puolella tykkääjämäärät ovat kasvoivat 980:sta (1. tammikuuta) 3578:aan (31.12), mikä on kyllä omaa tajuntaani räjäyttävä vauhti.

Aloittaessani blogia, en osannut asettaa itselleni mitään kunnon tavoitteita näkyyyden ja lukijamäärien suhteen. Kuten olen esittelyssäni kirjoittanut, tärkeimmät motiivini ovat mm. kehittyä kirjoittajana ja keskittää ajankäyttöäni. Toki koen kirjoittamani viestin äärettömän tärkeäksi mutta toisaalta tiedostan, ettei se ehkä ole sieltä kaikkein helpoimmin popularisoitavasta päästä. Salainen (uups, paljastan nyt!) haaveeni on että joskus saisin inspiroitua blogin joka tekee tätä samaa työtä monin verroin paremmin. Jos samansuuntainen kehitys jatkuu, toivon että tämäkin jonain päivänä toteutuu.

Keskustelut, maininnat ja lukijapalaute

Tasaisesti kasvaneen näkyvyyden myötä blogi pääsi aiheuttamaan myös keskustelua. Isoimmat tällaiset hetket sijoittuvat kesäkuuhun, jonka alussa nähtiin Arman Alizadin Täällä Pohjantähden alla-sarjan ravitsemusjakso. Mielestäni se sisälsi paljon haitallista tasapainoharhaa, mikä vain sekoittaa yleisöä. Kriittinen kirjoitukseni oli myös melkoisen suosittu ja tavoitti mm. facebookin kautta vajaan 40 000 ihmistä. Oli kuitenkin hienoa, että jopa Arman itse osallistui jonkun verran keskusteluun ja se poiki parikin jatkokirjoitusta, missä selvensin kantaani. Mukana keskustelussa oli myös Jaakko Halmetoja, joka minulla oli ilo tavata henkilökohtaisestikin. Se oli varsin mukava kokemus ja sainkin auliisti myöntää minulla olleen hänestä henkilönä jokseenkin väärä käsitys.

Kesäkuun lopulla eetteristä putkahti sitten tuo mainittu Tomi Kokon 30 päivän ihmiskoe-dokumentti. Kirjoitukseni oli suosittu mutta toisin kun Arman ja Jaakko, Tomi itse ei osallistunut keskusteluun ja esittämääni kritiikkiin lainkaan. Linkitin kirjoituksen hänelle useampaankin kertaan sekä facebookissa että Twitterissä mutta en koskaan saanut mitään vastausta. Sen sijaan moni otti minuun suoraan yhteyttä ja kertoi mm. kokemuksistaan Tomin valmennuksesta. Eräässä julkisessa facebook-keskustelussa nähtiin myös tunnetun suomalaisvalmentajan kommentti, jonka sain hänen luvallaan julkaista facebookissa nimettömänä.

Näiden jälkeen eniten keskustelua herätti kirjoitukseni YLEn artikkelista vaihtoehtohoidoista. Artikkelissa esiintyneet tutkijat kävivät kommentoimassa kirjoitustani ja lisäksi dosentti Pauliina Aarva kirjoitti useita kantaansa selventäviä kirjoituksia omassa blogissaan. Keskustelut käytiin ilahduttavan rakentavassa hengessä ja ne auttoivat ainakin minua ymmärtämään kanssani eri tavalla ajattelevien näkemyksiä paremmin. Toisaalta koin että keskustelut myös vahvistivat alkuperäistä kantaani: lääketieteen ja vaihtoehtohoitojen vastakkainasettelu todella auttaa potilasta, sillä se pakottaa molemmat osapuolet paljastamaan korttinsa. Dosentti Aarvan argumentointi osoittautui lopulta nojaavan postmaterialistiseen tiedekäsitykseen, jossa mm. pidetään telepatiaa mahdollisena ja ihmisen tietoisuutta jotenkin nykytieteen ulottumattomissa. Toisin sanoen, vallitsevasta luonnontieteellisestä paradigmasta katsottuna, vaihtoehtonäkemykset vaativat uskoa yliluonnolliseen. Toivottavasti tätä keskustelua voidaan jatkaa vielä tämän vuoden puolellakin!

Näiden keskustelujen lisäksi omaa mieltäni lämmitti kovasti se että blogiini tuli viittauksia monista maineikkaista lähteistä. Toisten blogien lisäksi sivulle on linkattu mm. Terra Cognita-kustantamon, HS:n Nyt-liitteen ja YLEn Prisma Studion sivuilta. Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas linkitti hiljattain blogiini vielä Terve.fi-sivulta mutta se lipsahti tämän vuoden puolelle, joten ei ihan ehtinyt 2016:n piikkiin. Lisäksi sain kuulla, että Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen järjestämän Kirjoituviestinnän perusteet-kurssin opiskelijat ovat analysoineet kirjoituksiani harjoitustehtävissään.

Näkyvämmän kirjoittelun lisäksi olen saanut useilta lukijoilta henkilökohtaisia viestejä. Palaute on ollut erittäin positiivista, mikä vetää kyllä mielen nöyrän kiitolliseksi. Yksi mieleenpainuvimmista oli tämä, jonka lähetti vaihtoehtohoitojen alalla työskentelevä Hanna Aro-Heinilä (julkaisen hänen luvallaan):

”Hei, tutustuin kirjoituksiisi ja haluan antaa kiitosta. Olen itse parjaamallasi puoskarialalla, mutta näen siitä huolimatta kirjoituksissasi paljon hyvää tarkoitusta ja asiaa. Olen pyörinyt alalla 15 vuotta ja näen siellä paljon silkkaa potaskaa. Harmi, että internet antaa mahdollisuuden jokaiselle meistä elää omassa kuplassa – juuri he, joiden pitäisi artikkeleitasi lukea, eivät niitä lue. Uskon kuitenkin, että eettisesti toimivalla kansanparantajalla on oma paikkansa kanssakulkijana sekä kättentaitojen ylläpitäjänä. Haitallisia hoitoreaktioita ei kuppauksesta ole minun kohdalleni osunut. Olen tietääkseni ainoa kuppari Suomessa, jolla on autoklaavi. Monet tällä kirjavalla alalla toimivat ristiriitaisesti haluaisivat virallista asemaa, mutta eivät ole valmiita nostamaan omia standardeja ja kohtuullistamaan arvioitansa hoitojen tehosta. Jatkan kirjoitustesi lukemista ja suosittelen muillekin. Hyvää syksyä.”

Vaikka joskus otan jyrkästikin kantaa, minulle on tärkeää pyrkiä ymmärtämään myös muita näkökulmia ja säilyttämään keskusteluyhteys. Tällainen palaute kertoo, että olen ainakin osittain onnistunut tavoitteessani. Lämmin kiitos vielä Hannalle!

Esiintymiset

Blogin kanssa häärimiset poikivat myös jonkin verran puhujapyyntöjä. Erityisen mieleenpainuva oli Euroopan Nuorkauppakamarin vuosikokouksen yhteydessä järjestetty European Economic Experts Forum Tampereella, jossa pääsin puhumaan kriittisestä ajattelusta talousmaailman nuorille vaikuttajille. Edelliset puhujat samalla lavalla (jota tosin pienennettiin reilusti tauon aikana ennen minua 😀 ) olivat entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck sekä hiljattain valitettavasti syöpään menehtynyt lääkäri Aki Hintsa. Seura oli siis hirmuisen kova! Esityksestäni oli tarkoitus alunperin tulla video YouTubeen mutta koska moni muu puhuja kielsi sellaisten jakamisen, järjestäjät luopuivat koko ideasta. Toivotaan että joku vastaava tapahtuma tulee vielä vastaan ja jotain matskua päätyy julkiseenkin levitykseen.

Toinen ikimuistoinen vierailuni oli HS:n netti-TV:n Sfääri-tiedeohjelmassa, missä kävin Ivan Puopolon vieraana juttelemassa kolesterolista. Kriittisen ajattelun viestiä jaoin myös Oulussa Tiedepläjjäys-nimisessä tapahtumassa, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa.

Huomattavaa kaikissa on, että näistä en ole saanut puhujanpalkkioita ja ainoastaan EEEF maksoi menomatkani Tampereelle junalla. Majoitukset ja muut kulut olen kattanut ihan omasta pussistani, eli mitään sidonnaisuuksia näistä esiintymisistä ei ole kertynyt. Jos jatkossa kertyy, pyrin olemaan niiden suhteen mahdollisimman avoin, jotta kukin voi itse päättää vaikuttavatko ne mahdollisesti riippumattomuuteeni.

Vuodelle 2017

Tuleva vuosi näyttäytyy blogini kannalta varsin mielenkiintoisena. Suunta on ollut jännittävä ja toivon mukaan se jatkuu samanlaisena. Tämän ylläpitäminen on minulle edelleen puhtaasti harrastustoimintaa, joten ajallisia ja taloudellisia resursseja tähän ei ole läheskään siinä määrin mitä joskus toivoisin. Maksan jo nyt domainin ylläpidosta sekä käyttämistäni kuvista. Haluaisin esimerkiksi tehdä animoituja videoita sosiaaliseen mediaan jaettavaksi mutta vähänkin laadukkaammat ohjelmistot on tarkoitettu kaupalliseen ammattikäyttöön ja ovat melko kalliita. Jos lukijoilla on tähän hyviä vinkkejä, otan kaiken kiitollisena vastaan. Lisäksi olen miettinyt jonkinlaisten podcastien tai videolähetysten tekemistä mutta nekin vaativat paskaa kännykkää paremmat laitteet, mihin en ole toistaiseksi ollut valmis sijoittamaan. Katsotaan, miten jatkossa käy. Toivon mukaan saan jotain kokeiluja aikaiseksi ja mikäli niistä tykätään, voi olla että ideaa pitää kehittää eteenpäin. Haluaisin myös työstää erilaisia kuvia ja infograafeja jaettavaksi mutta niidenkin tekemiseen menee sen verran ylimääräistä aikaa, ettei tällä hetkellä onnistu. Mutta toivon tuotakin kokeilevani jossain vaiheessa.

Mitä itse blogiteksteihin tulee, saamani palautteen perusteella en näe suuria syitä muuttaa linjaani. Tekstit voisivat olla varmasti lyhyempiä, jotta kiireisemmätkin lukijat ehtisivät niihin perehtyä. Itse kuitenkin näen kirjoituksiini kohtalaisen paljon vaivaa ja toivon että ne jäisivät internettiin pitkäksikin aikaa. Siksi yritän mahduttaa niihin myös paljon perusteltua asiaa, mikä ei ihan pieneen tilaan sovi. Tekstissä voisi myös olla enemmän väriä (huumoria, lennokkuutta, yms tehokeinoja) mutta olen aika varovainen sen suhteen. Pelkään (ehkä turhaan?) että se ”vesittää” osan viestistä. Katsotaan nyt, minkälaisen tasapainon löydän asiallisuuden ja värin välille.

Facebook tulee todennäköisesti pysymään tärkeimpänä viestintäkanavana, jossa jatkan myös lyhyempien uutisointien ja sisällön jakamista. Tulen myös jatkossakin spoilaamaan siellä kirjoitusten pituudet ja johtopäätökset etukäteen. Inhoan sydänjuuriani myöten klikkiotsikoita, joten yritän myös vältellä niitä viimeiseen saakka. Tämä on paitsi lukijan kunnioitusta (ei tule ”huijattu olo”) mutta myös itseäni varten: kun spoilauksestani huolimatta joku käyttää arvokasta aikaansa tekstieni lukemiseen, tiedän että se on herättänyt aitoa mielenkiintoa.

Mainoksiin, hypeen, panikointiin, v*ttuiluun tai muihinkaan sellaisiin en aio sortua tänäkään vuonna.

Jos olet jo ”vanha” lukija, sydämelliset kiitokset siitä. Jos taas olet vasta löytänyt blogini, lämpimästi tervetuloa ja toivottavasti pysyt mukana. Oikein hyvää ja skeptistä vuotta 2017 kaikille! 🙂

Kuten aina, kehittämisideoita ja rakentavaa kritiikkiä otetaan aina vastaan. Tämän kirjoituksen lopussa on niille hyvä paikka, joten rohkeasti kirjoittelemaan

7 Comments

  1. Nykyään monilla eri sivustoilla on käytössä erilaisia lahjoitusjärjestelmiä. Luulisin, että moni olisi valmis vapaaehtoisesti maksamaan näin laadukkaista teksteistä. Kannattaa ottaa harkintaan ja tutkailla toteutusmahdollisuuksia, sillä uskon että siitä ei ainakaan haittaa olisi.

    1. Mielenkiintoinen ajatus, kiitoksia Osari! 🙂 Eipä käynyt mielessä tällainen vaihtoehto. Täytyy selvitellä, miten tuollaisen voisi käytännössä toteuttaa ja olisiko sillä kannatusta.

  2. ”Facebook tulee todennäköisesti pysymään tärkeimpänä viestintäkanavana, jossa jatkan myös lyhyempien uutisointien ja sisällön jakamista. Tulen myös jatkossakin spoilaamaan siellä kirjoitusten pituudet ja johtopäätökset etukäteen.”

    Kannatetaan! Kuin myös TL;DR -osion säilyttämistä kirjoitusten alussa!

    1. Noista on tullut sen verran paljon positiivista palautetta, että en uskaltaisi edes luopua vaikka haluaisin 🙂 Joskus kyllä lipsun TL;DR:stä, kuten esim tässä kirjoituksessa, sillä mielestäni tällaisen vapaamuotoisemman tekstin tiivistäminen olisi jotenkin hassua. Asiapitoisemmissa teksteissä jatkuu varmasti.

      1. Hyvä homma. Ja kyllä, tämän kaltaisen tekstin tiivistäminen ei ole tarkoituksen mukaista.

  3. Kiitos blogista! Mukavaa, että jaksat kirjoitella kiinnostavia ja asiapitoisia juttuja – kaiken kaikkiaan hienoa työtä (tai harrastusta)! Tämäkin kirjoitus oli erittäin mukava katsaus menneeseen ja tulevaan.

    Samoin kuin Elias Reijonen jo aikaisemmassa kommentissa sanoikin, niin kannatusta myös Facebook-postauksille ja TL;DR-tiivistyksille. Itse seuraan juttuja lähinnä Facebookin kautta, joten mukava että siellä on blogikirjoitusten lisäksi muitakin linkkauksia ja erityisesti plussaa hyvistä saatesanoista linkatuille jutuille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *