Tiedehtävät ilmaisut

Blogini detoxikologia-sarjassa otettiin perusteelliseen käsittelyyn sana “myrkky” ja sen väärinkäyttö. Esimerkeissä havaittiin, että huuhaa-kirjallisuudessa sillä ei ole mitään selkeää määritelmää ja sitä käytetään vaihtelevasti palvelemaan erilaisia tarkoituksia. Sanalla voidaan saada väittämille tieteellinen vaikutelma – ne saadaan kuulostamaan “tiedehtävältä”.

Englanninkielisissä kriittistä ajattelua popularisoivissa blogeissa ja artikkeleissa törmää joskus mainioon termiin sciencey (joskus kirjoitetaan ilman toista e-kirjainta muodossa ’sciency’). Esimerkkinä vaikkapa Skeptical Inquirer-lehdessä aikoinaan ilmestynyt ‘Sounds sciencey’-kolumni. Mielestäni termi kuuluu ehdottomasti jokaisen kriittisen terveysajattelijan sanavarastoon! En ole keksinyt sille parempaa suomennosta, kuin tiedehtävä, enkä myöskään ole törmännyt kenenkään muun suomennokseen. Jos joku keksii paremman (tieteinen? tieteistävä?), otetaan se käyttöön. Kyseessä on siis keino saada epätieteellinen ilmaisu kuulostamaan tieteelliseltä lisäämällä oikeasti tieteellinen termi väärään asiayhteyteen. Sillä yritetään saada mm. erilaisille väittämille tieteellistä uskottavuutta. Esimerkiksi markinointimielessä. On tärkeää huomata, että tässä määriteltävää termiä ei pidä sekoittaa tieteelliseen (engl. scientific), joka taas tarkoittaa todella oikeasti tieteen piiriin oikeassa asiayhteydessään kuuluvaa sanastoa. Tiedehtävä on kaikkea muuta kuin tieteellinen.

Tarkastellaan tässä kirjoituksessa muutamia tällaisia tiedehtäviä ilmaisuja ja niiden yleisiä käyttötapoja.

Vaihtoehtolääketieteen “mekanistiset” tiedehtävät termit

Homeopatian väitetään perustuvan siihen että vesi “muistaa” siihen liuenneiden aineiden ominaisuudet ja näitä voidaan voimistaa “potensioimalla” (eli käytännössä ravistelemalla puhdasta vesiliuosta). Alkuperäinen aines on vieläpä sellainen joka laimentamattomana aiheuttaa sillä parannettavia vaivoja. Tutkimuksissa on osoitettu, että vesimolekyylien välille voi kyllä muodostua rakenteita mutta niiden elinikä on pikosekunteja (sekunnin biljoonasosa, eli 0,000 000 000 001s). Vesi ei siis mitenkään voi “muistaa” siinä olleita aineita molekyylien välisten sidosten avulla.

Mutta ei hätää – apuun voi ottaa kvantit, nanot ja energiat.

Kvanttimekaniikka tarkastelee universumin pienimpien alkeishiukkasten käyttäytymistä. Se on äärimmäisen vaikeasti ymmärrettävää fysiikkaa, joka paikoin lähentelee paitsi filosofiaa, myös matematiikan rajoja. Siksi sinne on helppo upottaa myös koko joukko pseudotieteellisiä väittämiä. Eräs homeopaatti onkin esittänyt, että “veden muisti” perustuu kvanttitason ilmiöihin, mikä on täyttä roskaa.

Kvantti on täydellinen esimerkki tiedehtävästä termistä. Oikeassa asiayhteydessään sillä on selkeä merkitys mutta kun se otetaan osaksi homeopatian selitystä, se voi tuoda asiaan vihkiytymättömän korvaan tieteellistä painoarvoa. Muutamalla tarkentavalla kysymyksellä koko kvanttiselitys romahtaa kuitenkin hyvin nopeasti kasaan paljastuen pelkäksi naamioksi: Mistä kvantista tarkkaan ottaen on kyse? Elektronien kvanttiutuneesta energiasta? Missä atomeissa? Miksi ei joissakin toisissa atomeissa? Miten nämä kvantit muodostuvat ja miten ne vuorovaikuttavat muun aineen kanssa?

Kvantteihin vetoaminen on niin huono perustelu (paitsi tietenkin oikean kvanttifysiikan viitekehyksessä), että sitä voidaan kutsua ihan omaksi virhepäätelmäksi.

Jotkut homeopaatit puhuvatelektromagneettisesta signaalista”, joka voisi selittää homeopatian vaikutuksen. Elektromagnetismin aiheuttamia voimia tutkitaan onneksi ihan oikean tieteen keinoin ja sieltäkin löytyy paljon tarkentavia käsitteitä, joilla tämä näennäis-selitys saadaan purettua: mistä sähkömagneettisesta signaalista tarkkaan ottaen puhutaan? Veden? Miten sitä mitataan? Miten sitä voidaan käsitellä? Jne.

Eräs suosikkiliite on myös nano. Etuliite viittaa miljardisosaan ja tässä kontekstissa yleensä kokoon (eikä esimerkiksi aikaan). Joissakin vaihtoehtolääketieteellisissä asiayhteyksissä kuulee puhuttavan nanopartikkeleista, jotka todella ovat ihan oikea asia ja joissain tapauksissa (esim. hiiliperäisissä ilmansaasteissa) oikeasti haitallinen. Sillä kuitenkin voidaan saada moni asia kuulostamaan joko mahtavalta tai pelottavalta käyttötarkoituksesta riippuen: homeopaatit sanovat että heidän hoitonsa perustuu epämääräisiin nanopartikkeleihin mutta tiettyjen rokotevastustajien retoriikassa nano tarkoittaa pelkästään pahaa. Voidaan puhua “nanorokotteista”, jonka on tarkoitus lietsoa pelkoa ja epävarmuutta (kts. seuraava kappale).

Vaihtoehtolääketieteessä tiedehtävien termien epämääräisyyspalkinnon vie kuitenkin energia. Silläkin voidaan selittää lähestulkoon mitä tahansa. On jopa olemassa “energiahoitoa”. Siinäkään ei perustella lainkaan, mistä energiasta on kyse. Itse asiassa energiahoitajat toteavatkin ettei “tiede osaa selittää” mitä hoidossa käytettävä energia oikeastaan on. Ja mikäs sen mehukkaampi tapa levittää huuhaata – kaikkea voi väittää kun “tiede ei tiedä”. Occamin partaveitsen perusteella yksinkertaisempi (ja siksi todennäköisemmin oikea) selitys on, että kaikenlainen etäältä tapahtuva energia- tai vastaavat hoidot ovat puhtaasti placeboa. Tällöin tieteen ei edes tarvitse selittää mitään kuviteltuja energioita.

Jo yläasteen fysiikassa opitaan, että energia on kappaleen tai järjestelmän kyky tehdä työtä ja että sen yksikkö on joule (J). Energia voi ilmetä esimerkiksi liike-, lämpö- ja potentiaalienergiana. Äkkiseltään ajateltuna ainoa tieteellisesti perusteltava energiahoito on hypotermiasta (alhaisen ruumiinlämmön tila) kärsivän henkilön lämmittäminen. Siinä hyödynnetään lämpöenergiaa parantamaan lämpöenergian puutetta. Toisaalta jos oikein halutaan saivarrella, myös aliravitsemuksen hoidossa voidaan käyttää ”energiaterapiaa” antamalla potilaalle energiaa sisältäviä ravinteita. Nämä ovat kuitenkin niin epätoivoisia semanttisiin lillukanvarsiin takertumisia, että ne voidaan sivuuttaa. Aina kun sairauksia ja muita vaivoja pistetään erilaisten energiavirtojen piikkiin, puhutaan täydellisestä puoskaroinnista, millä ei ole mitään tieteellisiä eikä edes loogisia perusteita. Tarkemmat kysymykset romuttavat jälleen energiahoitojen kaltaisen huuhaan: miten kyseistä energiaa mitataan? Mistä energia on peräisin ja miten se voi vuorovaikuttaa aineen kanssa?

Kutsun tässä kvanttia, elektromagneettisuutta, nanoa ja energiaa “mekanistisiksi” tiedehtäviksi termeiksi, sillä niiden avulla pyritään selittämään huuhaa-hoitojen toimintamekanismeja. Poikkeuksena tietysti nano, joka voi myös kuulua seuraavaan kategoriaan eli..

Vaaran tunnetta lisäävät tiedehtävät termit

Kuten tämän kirjoituksen alussa ja detoksikologia-kirjoitussarjassa on perusteltu, myrkky on ehkäpä yksi keskeisimmistä tiedehtävistä termeistä, joiden tarkoitus on lietsoa vaaran tunnetta. Tämä voidaan tehdä ilman että termiä määritellään yhtään sen tarkemmin eikä sillä ole mitään tekemistä oikean tieteellisen toksikologian kanssa.

Toinen tuttuakin tutumpi vaaraa ilmoittava tiedehtävä termi on kemikaali. Puhekielessä kemikaali tarkoittaa yleensä jotain teollisuuden tuotetta mutta tarkkaan ottaen, tieteellisenä käsitteenä tällaista jakoa ei voida tehdä. Todellisuudessa kaikki universumissa esiintyvät molekyylit ovat kemikaaleja. Asian havainnollistamiseksi, teimme hiljattain dosentti Juha Hulmin ja professori Juhani Knuutin kanssa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen kemikaalittomista tuotteista.

Vaaraa saadaan lietsottua myös säteilyn avulla. Se voi nostaa mieleen vaarallisen, syöpää aiheuttavan UV-säteilyn tai jopa radioaktiivisen säteilyn. Täysin turvallisista arjen käyttöesineistä, kuten mikroaaltouunista saadaan pelottava kun korostetaan sitä että se saa aikaan mikroaaltosäteilyä. Tätä ovat harrastaneet mm. huuhaa-palkittu roskajulkaisu Magneettimedia, sekä loputtomilla asiavirheillään kunnostautunut lääkäri Antti Heikkilä. On myös olemassa paljon itsensä säteilyherkäksi diagnosoimia ihmisiä. Heidän kokemansa oireet varmasti ovat todellisia mutta tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan että ne johtuisivat esimerkiksi radiotaajuisesta- tai langattoman internet-verkon aiheuttamasta säteilystä. Todennäköisempi selitys on nocebo-efekti.

Tässä yhteydessä voidaan muistella klassista terveysaiheista huuhaa-ilmiötä, jonka juuret ulottuvat melko pitkälle aina 1940-50-luvuille saakka: maasäteily. Se oli selitys monille ilmiöille ja maasäteilyn katsottiin perimätiedossa mahdollistavan mm. kaivoonkatsonnan mutta myös monia sairauksia. Maasäteilyn tieteelliseen tutkimukseen kannattaa ehdottomasti tutustua Skeptikko-lehden artikkelista vuodelta 2001, sekä kohtalaisen tuoreeseen Duodecimin artikkeliin (Päivitys 4.10.2017: linkki ei näköjään toimi enää Duodecimin sivujen päivityksen myötä, yritän löytää toimivan).

Merkityksettömät ilmaisut tiedehtävässä kielenkäytössä

Joskus terveyskeskustelussa lentelee väittämiä, jotka näyttävät ensisilmäyksellä tieteelliseltä mutta tarkemmin ajateltuna eivät tarkoita yhtään mitään. Nekin ovat esimerkkejä tiedehtävästä puheesta.

Usein merkityksettömien ilmaisujen taustalla on yksinkertaisesti todistusaineiston puute. Jos esimerkiksi pyritään perustelemaan jonkun hoidon toimivuutta mutta sille ei ole suoranaista näyttöä, väite naamioidaan tiedehtäväksi tekemällä siitä tarpeeksi epämääräinen. Joskus syy voi olla puhtaasti juridinen. Esimerkiksi luontaistuotteita (ja myös lääkkeitä) valvovat viranomaiset kieltävät tuotteiden mainostamisen ilman laadukasta tutkimusnäyttöä. Tällöin markkinointimielessä terveysväittämät muutetaan tiedehtäväksi sanomatta kuitenkaan oikeasti mitään.

Yksi tyypillinen merkityksetön ilmaisu on “tukee” tai ”tasapainottaa” X:n toimintaa. X voi olla joku tietty elin tai fysiologinen järjestelmä.

Esimerkkejä on lukuisia. Orapihlajauutteen voidaan väittää “tukevan sydämen toimintaa”. Se kuulostaa houkuttelevalta mutta kun vähän miettii tarkemmin, ei tarkoita yhtään mitään. Sydän on monimutkainen elin, jossa on paljon mahdollisesti “tuettavia” piirteitä; veren kierto sepelvaltimoissa, supistumisvoima, tilavuus, seinämän paksuus jne. Millä tavoin orapihlajauute “tukee sydämen toimintaa”, ja mihin tämä väittämä perustuu? Tarkentavat kysymykset paljastavat jälleen, että kyse on epätieteellisestä väittämästä. Sydämen tukeminen on kuitenkin näennäisesti vähän syvällisempi selitys väitetyille terveysvaikutuksille, kuin jos tuotteen sanottaisiin olevan yksinkertaisesti terveellinen.

Immuunipuolustus on myös monien “tukevien” tai “tehostavien” toimintojen kohteena. Tällainen väite voidaan esittää vaikkapa Pukka Chlorella -levästä. Kurkistetaanpa taas konepellin alle. Ihmisen immuunijärjestelmä jakautuu pääpiirteissään kahteen osaan: luontaiseen (synnynnäinen) ja hankittuun immuniteettiin. Näiden tarkemmassa tarkastelussa havaitaan vielä täysin erilaisia solu- ja nestevälitteiseen eli humoraaliseen immuunivasteeseen nojaavia järjestelmiä. Jos sanotaan että joku asia “tukee immuunipuolustuksen toimintaa”, mistä osasta tarkkaan ottaen puhutaan? Onko kyse B- vai T-solujen toiminnasta? Vai kenties proteiinimuotoisista vasta-aineista? Entäpä mitä jos immuunipuolustusta tehostetaan liikaa? Onhan jo nyt olemassa koko joukko autoimmuunisairauksia, joissa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia kudoksia kohtaan. Entä allergiat? Nekin ovat seurausta immuunijärjestelmän ylireagoinnista.

Tässä yhteydessä on myös hyvä muistuttaa homeopatian järjettömyydestä. Puhtaan veden ja siinä oletettavasti olevien “elektromagneettisten voimien” tai “nanopartikkelien” pitäisi jotenkin mystisesti pystyä myös valikoimaan ihmisen monimutkaisesta immuunijärjestelmästä ne osat joilla tietty sairaus voitetaan.

Toinen huomautus liittyy siihen, että on olemassa tiettyjä poikkeustapauksia, missä joku tuote todella voi esimerkiksi vähentää sairastumista. Tällainen on esimerkiksi C-vitamiini kestävyysurheilijoilla (kylmissä olosuhteissa). Näissä tapauksissa tämä voidaan kuitenkin suoraan sanoa sen sijaan, että puhuttaisiin epämääräisestä “immuunijärjestelmän tukemisesta”. Sitä paitsi, vaikutusmekanismi liittynee enemmänkin siihen että äärimmäiset olosuhteet alentavat immuunipuolustuksen toimintaa kokonaisuutena (mikä näkyy lisääntyneenä sairastumisalttiutena) mutta C-vitamiini jarruttaa tätä. Tässä on hiuksenhieno mutta tärkeä ero siihen että C-vitamiini tehostaisi immuunipuolustuksen toimintaa.

Yhteenveto

Tiedehtävien ilmaisujen suhteen kannattaa olla erittäin tarkkana. Niitä vilisee kaikkialla. Paras lääke tiedehtävän kielenkäytön aiheuttamaa sumutusta vastaan on ensinnäkin oppia tunnistamaan niitä. Sen jälkeen parasta on olla ylipäätään jollakin perustasolla tietoinen siitä tieteenalasta, mistä joku termi on varastettu. Kun epäilee kohdanneensa tiedehtävän ilmaisun, kannattaa soveltaa siihen tarkentavia kysymyksiä oikean tieteen puolelta. Tällöin yleensä huomaa hyvin nopeasti että kyseessä on pelkkä halpa naamio, jolla yritetään saada epätiede näyttämään tieteeltä.

TL;DR:

  • Englanninkielinen termi ‘sciencey’ voi viitata ilmaisuun, jossa tieteellisellä termillä pyritään antamaan tieteellinen vaikutelma pseudotieteelle. Ehdotan suomennokseksi tiedehtävää.
  • Tiedehtävä on täysin eri asia kuin tieteellinen (engl. scientific)
  • Tiedehtäviä termejä käytetään karkeasti jaotellen kolmella eri tavalla:
    • Selittämään pseudotieteellisiä mekanismeja (esim. kvantti, nano, elektromagnetismi, energia jne)
    • Lietsomaan pelkoa (esim. myrkky, kemikaali, säteily)
    • Merkityksettömät mutta tiedehtävältä kuulostavat ilmaisut (esim. “tukee/tasapainottaa sydämen/immuunipuolustuksen toimintaa”

Mitkä ovat mielestäsi muita tiedehtäviä termejä? Keksitkö paremman suomennoksen? Keskustelu jatkuu kommenteissa

6 Comments

  1. Eikös käytössä ole jo varsin hyvä sana, tekotieteellinen, ilmaisemaan ”tiedehtävää”?

    1. Onko se kovinkin yleisessä käytössä? Ainakaan minulle ei ole tullut usein vastaan. Siksi intouduin kehittämään uutta 🙂

      Tästä heräsi facebookin puolella paljon hyvää keskustelua. Ehdotettiin mm. mukatieteellistä, mikä kuulostaa mielestäni aika samalta kuin tekotieteellinen. Keskustelussa pohdittiin sitten sitä että toisaalta mukatiede voisi olla lähempänä suomennosta ’pseudotieteestä’. Näissä on siis pieni mutta mielestäni olennainen vivahde-ero. Pseudotieteellinen, mukatieellinen ja tekotieteellinen viittaavat ainakin minun korvissani enemmän sellaisiin asioihin jotka yrittävät olla jonkinlainen tieteellinen järjestelmä, ennemmin kuin yksittäinen asia (esim. suure, tai etuliite). Esimerkiksi vaikka homeopatia on pseudotiedettä ja sitä voisi mielestäni luonnehtia myös tekotieteelliseksi tai mukatieteeksi.

      Sen sijaan ehdottamani tiedehtävä sopisi paremmin kuvaamaan yksittäistä, pienempää asiaa. Esim jos sanoisi energiaa tekotieteelliseksi (vaikka väärässä asiayhteydessä), se ei mielestäni kuulosta aivan 100% oikealta sillä energia todella on tieteellinen termi. Siksi sanoisin sitä mieluummin tiedehtäväksi 🙂

      Samalla tavalla toimivat englanninkieliset termit, kuten pseudoscience (tai vaikka fake science) vs. sciencey.

      Mutta hyvä ehdotus kyllä! Täytyy tässä pitää keskustelua yllä ja kerätä näkökulmia. Toistaiseksi moni tuntuu myös toivottaneen tiedehtävän tervetulleeksi 🙂

  2. Google ”tekotieteellinen” -: 317 results
    Google ”tekotieteellisen” -: 56 results
    On se käytössä.

    ”Tiedehtävä” on outo, sekoittuu/lukee helposti: ”tiedetehtävä”.

    1. En toki väitä, etteikö se käytössä olisi. Selvästikin on mutta aika vähäisiä määriä mielestäni 😉 Ja asiayhteys vaikuttaa pikaisella silmäyksellä siltä että tekotieteellistä käytetään suomenkielisenä käännöksenä pseudotieteestä. Ehdotukseni tässä on korostaa sitä hienovaraista eroa, mikä on myös englanninkielen termien ’pseudoscience’ ja ’sciencey’ välillä. Jos englannissa toimii, miksi ei meilläkin? Tuosta tiedetehtävästä tulikin maininta jo facebookissa. Tämä on toinen. Toistaiseksi käytössäni olevalla aineistolla vaikuttaa siltä että suurimmalle osalle lukijoista tuo ei aiheuta sellaista mielleyhtymää. Ehkäpä jos tuo vakiintuisi käyttöön myös puhekielessä, se olisi myös helppo lukea oikein?

      Mutta ei väkisin. Jos termi ei ota tuulta purjeisiinsa, täytyy unohtaa idea ja mennä ”niin kuin aina on tehty”, mitä kyllä oletusarvoisesti periaatteena inhoan 🙂 Mielestäni kielen pitää uudistua vastaamaan aikansa vaatimuksia ja tässä on mielestäni sille tarve. Katsotaan, miten käy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *